Suomessa kuoli alkuvuonna enemmän ihmisiä kuin koko mittaushistorian aikana eli vuodesta 1945 lähtien. Luku käy ilmi Tilastokeskuksen torstaina julkaisemasta väestön ennakkotilastosta.
Tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta arvioi, että suurinta osaa kuolleisuuden kasvusta selittää koronaepidemia.
– Ylikuolleisuus oli suurinta keväällä, jolloin oli myös eniten koronatartuntoja. Näyttää siltä, että korona on vaikuttanut sekä suoraan että epäsuorasti, Gissler sanoo.
Epäsuora vaikutus on Gisslerin mukaan sitä, että koronaepidemia aiheutti kuolemia, jotka muuna aikana olisi vältetty. Esimerkiksi hän ottaa syöpäsairaudet.
– Syöpäseulontaan ei ole päästy tai menty koronan aiheuttamien jonojen vuoksi, Gissler kuvailee.
Hän muistuttaa, että lopullisesti kuolemansyyt selviävät ensi vuoden lopulla, kun tilastot valmistuvat.
– Pidän koronan vaikutusta kuitenkin todennäköisenä, sillä muita kuolleisuuteen vaikuttavia tapahtumia meillä ei ole ollut, hän sanoo.
Kuolleisuus on kasvanut noin 10 prosenttia. Gisslerin mukaan tästä kolme neljäsosaa selittyy koronaepidemian vaikutuksilla. Yksi neljäsosa selittyy sillä, että väestö on aiempaa vanhempaa.
Tammi–syyskuussa Suomessa kuoli noin 46 000 ihmistä, mikä on reilut 4 000 ihmistä enemmän kuin samana aikana vuotta aiemmin.