Korona selittää suurimman osan kuolleisuuden poikkeuksellisesta kasvusta

Tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta arvioi, että suurinta osaa kuolleisuuden kasvusta selittää koronaepidemia.

–  Ylikuolleisuus oli suurinta keväällä, jolloin oli myös eniten koronatartuntoja. Näyttää siltä, että korona on vaikuttanut sekä suoraan että epäsuorasti, Gissler sanoo.

Epäsuora vaikutus on Gisslerin mukaan sitä, että koronaepidemia aiheutti kuolemia, jotka muuna aikana olisi vältetty. Esimerkiksi hän ottaa syöpäsairaudet.

–  Syöpäseulontaan ei ole päästy tai menty koronan aiheuttamien jonojen vuoksi, Gissler kuvailee.

Hän muistuttaa, että lopullisesti kuolemansyyt selviävät ensi vuoden lopulla, kun tilastot valmistuvat.

–  Pidän koronan vaikutusta kuitenkin todennäköisenä, sillä muita kuolleisuuteen vaikuttavia tapahtumia meillä ei ole ollut, hän sanoo.

Kuolleisuus on kasvanut noin 10 prosenttia. Gisslerin mukaan tästä kolme neljäsosaa selittyy koronaepidemian vaikutuksilla. Yksi neljäsosa selittyy sillä, että väestö on aiempaa vanhempaa.

Tammi–syyskuussa Suomessa kuoli noin 46  000 ihmistä, mikä on reilut 4  000 ihmistä enemmän kuin samana aikana vuotta aiemmin.

Lue myös: Suomessa elävänä syntyneiden määrä mittaushistorian pienin, kuolleiden määrä nousi ennätyslukemiin

Koronatapauksia Suomessa nyt paljon – viruksen määrä jätevesissä jo alkuvuoden tasolla

Korona-ajan vauvabuumi tasoittuu

Kuolleisuus kasvoi poikkeuksellisiin lukemiin, ja syntyvyys puolestaan oli tammi–syyskuussa historiallisen pientä. Lapsia syntyi vähiten koko vuodesta 1900 alkavan mittaushistorian aikana.

Mika Gisslerin mukaan tilastossa näkyy palautuminen korona-ajan vauvabuumista.

–  Vuonna 2021 lapsia syntyi enemmän kuin ajateltiin, ja nyt vuonna 2022 lapsia syntyy vähemmän kuin ajateltiin. Se mikä meni ylös, tulee nyt alas. Saattaa olla, että tänä vuonna menemme vielä alle vuoden 2019 hedelmällisyysluvun.

Viimeisen 12 kuukauden kokonaishedelmällisyysluku oli 1,35, kun kalenterivuonna 2021 se oli 1,46. Kokonaishedelmällisyysluku on tällä hetkellä samalla tasolla kuin vuonna 2019, jolloin se oli ennätyksellisen matala. Luku kertoo, kuinka monta lasta ihminen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.

Syyskuun ennakkotilaston mukaan tammi–syyskuun aikana syntyi reilut 34  000 lasta, mikä on noin 3  500 lasta vähemmän kuin viime vuonna.

Maahanmuutto kasvatti väkilukua

Kuolleisuuden noususta ja syntyvyyden laskusta huolimatta Suomen väkiluku kasvoi tammi–syyskuun aikana silti lähes 11  000 ihmisellä. Väestönkasvua piti yllä muuttovoitto ulkomailta. Ulkomailta muutti Suomeen tammi–syyskuun aikana reilut 31  000 ihmistä ja Suomesta ulkomaille noin 10  000 ihmistä.

Ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli syyskuun lopussa 5  559  198.

Väkiluku kasvoi alkuvuonna Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.

Määrällisesti väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi liki 13  000 hengellä. Seuraavaksi eniten uusia asukkaita sai Pirkanmaa, jossa väkiluku kasvoi lähes 4  000 hengellä. Näissä maakunnissa väestönkasvu oli myös väkilukuun suhteutettuna suurinta.

Määrällisesti suurimman väestötappion koki Kymenlaakso, joka menetti tammi–syyskuussa väestöstään lähes 1  500 henkeä. Suhteellisesti suurimman väestötappion koki Kainuu.