Suomen jätevesissä havaittujen koronavirusjäämien määrä on noussut alkuvuoden tasolle, kertoi sosiaali- ja terveysministeriö (STM) tiedotteessaan torstaina. Koronavirusta esiintyy runsaasti kaikkien seurantapaikkakuntien jätevesissä.
STM:n mukaan löydökset tarkoittavat, että koronavirusta kiertää laajasti väestössä. Tartuntoja on todennäköisesti moninkertaisesti verrattuna rekisteröityihin tartuntoihin, tiedotteessa sanottiin.
STM sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) pitivät torstaina tilannekatsauksen koronavirustilanteesta. Tilaisuudessa johtaja Otto Helve THL:stä kertoi, että tautitapausten lisäksi myös sairaalahoidon tarve on kasvanut.
– Sairaalahoidossa nousu on kuitenkin maltillisempaa kuin tartunnoissa. Varsinkaan teho-osastojen hoitojaksoissa ei ole nähty samanlaista nousua kuin aikaisemmin (pandemian aikana), Helve sanoi.
Lue myös: Yhdysvaltalaislääkärit varoittavat kolmoisepidemiasta tänä talvena
Koronapotilaat kuormittavat silti
THL:n viimeisimpien lukujen mukaan Suomessa on sairaalahoidossa noin tuhat ihmistä, joilla on todettu koronavirustartunta. Heistä 16 on tehohoidossa.
Osastopäällikkö Taneli Puumalainen STM:stä sanoi tiedotustilaisuudessa, että potilaista noin puolet on hoidossa nimenomaan koronavirustartunnan vuoksi.
– Vaikka riski saada vakava tauti on pienentynyt, tartuntojen suuri määrä voi silti johtaa merkittävään hoidon tarpeeseen ja sairaaloiden kuormitukseen, Puumalainen sanoi.
– Tilanne huolestuttaa sairaanhoitopiirien ylilääkäreitä. Hoitojonojen lyhentäminen on vaikeaa, kun henkilökunnastakin on pulaa.
STM:n mukaan koronaviruksesta johtuvien kuolemantapausten määrä on edelleen huomattava. Kuolleissa on kuitenkin aiempaa enemmän myös niitä, joilla koronatartunta ei ole ollut suora tai edes myötävaikuttava syy kuolemaan.
Yle uutisoi torstaina, että koronaan liittyvien kuolemien määrää on yliraportoitu Suomessa. THL:n johtava asiantuntija Sirkka Goebeler sanoi Ylelle, että jopa 40 prosentissa koronakuolemista varsinainen kuolinsyy ei lopulta olekaan ollut korona.
Lue myös: Korona selittää suurimman osan kuolleisuuden poikkeuksellisesta kasvusta
Hoitajien koronarokotuspakko päättymässä
Tilannekatsauksessa kerrottiin myös hallituksen koronaan keskittyvän ministerityöryhmän linjauksista, jotka ryhmä teki keskiviikkona.
Ryhmä esittää, että tartuntatautilain 48a-pykälä poistettaisiin käytöstä vuodenvaihteessa. Vajaa vuosi sitten hyväksytty väliaikainen pykälä säädettiin suojaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon potilasturvallisuutta. Käytännössä pykälän nojalla on voitu edellyttää hoitajilta koronarokotuksia työnteon ehtona sote-yksiköissä.
Sen sijaan THL on esittänyt, että niin sanottu hoitajien koronarokotuspakko lisättäisiin tartuntatautilakiin pysyvästi. Mahdollinen lisäys on Puumalaisen mukaan kuitenkin tarkoitus tehdä lain kokonaisuudistuksen yhteydessä.
Uudistukselle ei ole vielä olemassa tarkkaa aikataulua.
*Päivitys kello 16.23: Juttua täydennetty kauttaltaan.