Kongressiin tunkeutumisesta uusia syytteitä ja pidätyksiä – Yhdysvalloissa pohditaan yhä, miten mellakointi oli mahdollista

Miten Yhdysvallat pääsee jaloilleen kongressihyökkäyksen jälkeen? Helsingin yliopiston dosentti kertoo Seitsemän uutisissa 3:01
Miten Yhdysvallat pääsee jaloilleen kongressihyökkäyksen jälkeen? Helsingin yliopiston dosentti arvioi.

Yhdysvalloissa viranomaiset ovat kertoneet uusista pidätyksistä ja syytteiden nostoista keskiviikkoiseen presidentti Donald Trumpin tukijoiden mellakointiin liittyen.

Trumpin tukijat tunkeutuivat kongressiin ja keskeyttivät istunnon, jossa oli määrä vahvistaa Joe Bidenin valinta presidentiksi. Ainakin viisi ihmistä kuoli mellakoiden yhteydessä.

Lauantaina liittovaltion syyttäjät kertoivat syytteiden nostosta kahta mellakasta levinneissä kuvissa näkyvästi esillä ollutta ihmistä vastaan.

Edustajainhuoneen puhemiehen Nancy Pelosin puhujakoroketta kuvissa kanniskellut floridalaismies pidätettiin perjantaina, kertoo muun muassa uutiskanava CNN.

Sarvipäisenä shamaanina esiintynyt arizonalaismies puolestaan pidätettiin lauantaina.

Molempia syytetään muun muassa laittomasta tunkeutumisesta liittovaltion rakennukseen sekä rähinöinnistä Capitolin alueella.

Kyseiset rikosnimikkeet toistuvat taajaan mellakoitsijoiden saamissa liittovaltion syytteissä, joita on CNN:n mukaan saanut tähän mennessä 17 mellakoissa mukana ollutta ihmistä.

Lisäksi kymmenet ihmiset ovat saaneet syytteitä paikallistasolla.

Sarvipäähineeseen pukeutunut ilmoittautui FBI:lle

Floridalaisen Adam Johnsonin syytteisiin lukeutuu lisäksi hallinnon omaisuuden anastus.

Johnsonin kuvissa kantama podium löytyi päivää myöhemmin yhdestä kongressitalon käytävästä, uutistoimisto AFP kertoo.

Sarvipäähineessä esiintynyt arizonalainen Jacob Anthony Chansley tunnetaan myös nimellä Jake Angeli. Hän on kutsunut itseään esimerkiksi QAnon-salaliittoteorian shamaaniksi, mediat kertovat.

Chansley soitti torstaina liittovaltion poliisille FBI:lle ja vahvisti olleensa Capitolilla, AFP kertoo poliisin lausunnon perusteella.

Chansleyn kerrotaan sanoneen, että hän oli osa Arizonasta saapunutta ryhmää ja meni paikalle, koska presidentti Trump oli kehottanut kaikkia "patriootteja" saapumaan Washingtoniin kyseisenä päivänä.

CNN:n mukaan lauantaina ei ollut selvillä, oliko Johnsonilla tai Chansleylla asianajajat.

Lauantaina syytteen sai myös länsivirginialainen osavaltiotason republikaanipoliitikko Derrick Evans, joka AFP:n mukaan striimasi tapahtumista livevideota Facebook-sivulleen.

Evans on sanonut olleensa joukon mukana kuvaamassa tapahtumia "riippumattomana median edustajana", CNN kertoo.

Uutiskanavan mukaan Evansilla ei kuitenkaan vaikuta olevan mitään mediataustaa.

Evansin asianajaja John Bryan puolestaan sanoi CNN:lle torstaina, ettei hänen päämiehellään ollut muuta vaihtoehtoa kuin mennä sisään rakennukseen joukon paineen vuoksi.

Bryanin mukaan Evans ei tiennyt, ettei olisi saanut seurata ihmisjoukkoa sisään rakennukseen.

– Olemme sisällä! Olemme sisällä! Derrick Evans on sisällä kongressirakennuksessa, Evans kuitenkin huusi videolla, jonka hän sittemmin poisti sosiaalisesta mediasta.

Evans erosi luottamustoimestaan lauantaina.

Kongressia vartioi ensin vain oma poliisi

Samaan aikaan kun poliisi jälkikäteen tunnistaa ja pidättää keskiviikon mellakkaan osallistuneita, pohditaan Yhdysvalloissa sitä, miten tilanne Capitolilla pääsi riistäytymään lainvalvojien hallinnasta.

Trump-mielisen ihmisjoukon edessä järjestystä valvoi kongressin oma poliisi, joka oli aiemmin kieltänyt kansalliskaartin tarjoamasta avusta, kertoo muun muassa Guardian.

Lehden mukaan Trumpin kannattajien kokoontuminen oli odotettu, ja etukäteen oli varoitettu myös siitä, että osalla kokoontujista voisi olla rikollisia aikeita.

Kongressin poliisin suunnitelma oli ilmeisesti toimia mahdollisimman rennosti ja rauhallisesti, jotta myös väkijoukko pysyisi rauhallisena.

Turvallisuusjärjestelyjen nopea murtuminen oli silti monille yllätys, Guardian kirjoittaa.

Kongressin poliisi taipui avun kutsumiseen vasta, kun oli jo myöhäistä.

Turvallisuusvastaavat syyttelevät toisiaan

CNN puolestaan kertoo puolustusministeriön, Washingtonin kaupungin ja kongressin poliisin syyttelevän toisiaan tilanteesta.

Uutiskanava kertoo lähteisiinsä viitaten, että Washingtonin kaupungin mukaan puolustusministeriö epäröi joukkojen lähettämistä jo ennen Trumpin kannattajien kokoontumista ja että ministeriö viivytteli päätöksentekoa silloinkin, kun tilanne oli jo riistäytynyt käsistä.

Puolustusministeriö taas sanoo kaupungin avunpyynnön olleen liian epäselvästi muotoiltu.

Vastaaminen Washingtonin pormestarin Muriel Bowserin lisäjoukkopyyntöön kesti lopulta 90 minuuttia.

Washington Post puolestaan kertoo, että puolustusministeriö ja kongressin poliisi eivät olleet etukäteen päässeet yhteisymmärrykseen tilanteen hoidosta.

Sen sijaan puolustusministeriö oli kyllä tehnyt suunnitelmia muuta kaupunkia valvovan Washingtonin poliisin kanssa. Trumpin kannattajat suuntasivat kuitenkin Capitolille, lehden mukaan Trumpin ohjaamina.

Syyttelyn lomassa osapuolten olisi kuitenkin tehtävä yhteistyötä seuraavassa suuressa turvallisuushaasteessa, sillä tulevan presidentin Joe Bidenin virkaanastujaiset ovat Capitolilla 20. tammikuuta, CNN kertoo.

Tilaisuuden odotetaan nostattavan vastarintaa Trumpin kannattajien keskuudessa.

Useat mediat ovat verranneet pääosin valkoisten Trumpin kannattajien ja kesällä Washingtoniin rasismia vastustamaan kokoontuneiden Black Lives Matter -mielenosoittajien kohtelua.

Kesällä pääkaupungissa oli pelkästään kansalliskaartin jäseniä yli 5  000 sekä runsaasti poliiseja, Guardian kertoo.

Keskiviikkona kansalliskaarti oli varautunut 340 jäsenellä, joista vain 115 oli kerrallaan vuorossa.

Määrää lisättiin lehden mukaan vasta, kun kongressissa jo mellakoitiin.

Lue myös:

    Uusimmat