Kommentti: Valtio ei nyt kiellä Fortumilta osinkoja, kun hyötyisi niistä itse eniten – kovasta talvesta varoitetaan sotaisalla retoriikalla

Valtioneuvoston kanslia omistaa 50,76 prosenttia Fortumin osakkeista. Osakkeiden määrässä mitattuna valtio omistaa yli 450 miljoonaa Fortumin osaketta.

Fortumilla on ennen tätä vuotta mennyt pitkään hyvin ja se on maksanut vuosia reilun euron verran osinkoa osaketta kohti.

Valtion laariin on siis satanut satoja miljoonia euroja osinkotuloja. Muita suuria Fortumin omistajia ovat muun muassa eläkevakuutusyhtiöt.

Mahtoiko tästä syystä Fortumin 2,35 miljardin euron siltarahoituksesta tipahtaa pois ehto, joka kieltäisi osinkojen maksun? Eduskunnan käsittelyssä olevassa 10 miljardin euron paketissa kyseinen osinkoehto on.

On tosin hyvin epävarmaa, milloin Fortum voi ja haluaa taas maksaa osinkoja.

Seuraaviin osinkoihin voi mennä vuosia. Fortumin osittain omistaman saksalaisen energiayhtiö Uniperin ongelmien myötä Fortum teki tammi-kesäkuussa noin 12 miljardin tappion.

Samalla Fortumin oma vertailukelpoinen liikevoitto oli tosin yli 500 miljoonaa euroa. Fortum tekee siis taas voittoa, kunhan energiamarkkinat ennemmin tai myöhemmin taas palaavat lähemmäksi normaalia. Kukaan ei vain tiedä, milloin paluu normaaliin on edessä.

Yhtiöt päättävät aina vuosittain siitä, voivatko ne jakaa osinkoa ja minkä verran. Jos tulos on ollut heikko tai kassaan kertyneitä varoja halutaan käyttää investointeihin, osinkoa ei makseta tai se jää pieneksi.

Fortumin strategiana on ollut maksaa vakaata ja ajan myötä kasvavaa osinkoa, mikä on ollut osakemarkkinoilla sijoittajien mieleen.

Myös Soliudumille osinkoja?

Fortumin siltarahoitus järjestetään valtion sijoitusyhtiö Solidiumin kautta ja pian Solidiumkin voi päästä osaksi Fortumin mahdollisia osinkotuloja.

Jos Fortum nostaa valtion järjestämää lainaa, Solidiumille suunnataan maksuton osakeanti. Osakeannissa Solidiumilla on oikeus merkitä Fortumin uusia osakkeita määrä, joka vastaa yhtä prosenttia Fortumin kaikista osakkeista.

Siltarahoituksella pyritään vakauttamaan Fortumin rahoitusasema myös sellaisessa tilanteessa, että sähkön hinta nousee yhä korkeammaksi ja energiayhtiöiden on maksettava nopeasti suuria vakuuksia. Sähkömarkkinoilla vaaditaan vakuusmaksuja siltä varalta, ettei sähköyhtiö pystyisi toimittamaan sähköä sovitusti.

Jos kaikki menee hyvin, vakuusmaksut palautuvat myöhemmin sähköyhtiöille.

Hallitus korostaa Venäjän roolia

Hallituksen tuoreimmat energiapäätökset eivät vaikuta herättävän suuria poliittisia ristiriitoja. Oppositionkin näkemys on se, että kriisipaketti tarvitaan. Yksityiskohdista toki äristään.

Tästä huolimatta hallitus on korostanut toistuvasti, että nyt on kyse Venäjän hyökkäyksestä ja energiaa käytetään meitä vastaan aseena. Sivulauseissa mainitaan sähkömarkkinoiden heikkoudet ja epäkohdat, joita toki nyt samalla yritetään EU-tasolla korjata.

Hallituksen totinen viesti onkin kohdennettu kansalaisille, sähkön kuluttajille. Suomalaisia varoitetaan nyt tulevasta talvesta ja patistetaan säästämään energiaa. Putin on nyt energiasodan päävastustajamörkö, joka pitää kukistaa.

Omistajaohjauksesta vastaava eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) muotoili tilanteen näin tänään eduskunnassa.

– Talvi tulee olemaan todella kova. Energiakriisi on käsillä ja Putin käyttää energiaa aseena. Tämä on matalan intensiteetin sotaa, eikä meidän pidä olla naiiveja, Tuppurainen latasi.

– Suomalaisia sähköyhtiöitä, kuten Fortumia, ei saa antaa painumaan polvilleen Putinin edessä, Tuppurainen jatkoi myöhemmin.

Suomessa niin energiamarkkinoita kuin politiikkaa rauhoittaisi se, että talvesta tulisi lauha ja tuulivoimalle sopivan tuulinen.

Kovan pakkastalven mahdollisesti aiheuttamat sähkökatkot ja yhä korkeammalle kohoavat hinnat tuntuisivat puolestaan eduskunnassa myrskytuulina, kun kansalaisten närkästystä voitaisiin käyttää polttoaineena repivälle politiikalle vaalien lähestyessä.

Lue myös: Tytti Tuppurainen: "Fortumin ei pidä antaa joutua polvilleen Putinin edessä"