Kommentti: Mitä oikein tapahtui? Yksityiselämäänsä varjellut ujo ja arka Anssi Kela käy elämäkertakonsertissa läpi kipeitäkin asioita – lämmöllä ja avoimesti
8:08Anssi Kela vieraili Huomenta Suomessa syksyllä 2017.
Elämäkertakonsertissaan Bruce Springsteenin jalanjälkiä kulkevaa Anssi Kelaa on hyvin vaikea kuvitella samaksi mieheksi, joka nousi julkisuuteen 1990-luvulla.
Laulaja ja lauluntekijä Anssi Kela, 47, on julkaissut soolourallaan seitsemän sooloalbumia. Yhtä näistä, esikoislevyä Nummela (2001), on myyty noin 160 000 kappaletta ja se on Suomen kautta aikojen 13. myydyin musiikkialbumi.
Rockin SM-kisat vuonna 1993 voittanutta, Karhunelämää-hitistä parhaiten tunnettua mutta muuten vaatimattomasti menestynyttä Pekka ja Susi -yhtyettä johtanut Kela nousi debyyttisoololevynsä jättisuosion myötä nimeksi, joka nähtiin joskus myös keltaisen lehdistön juorupalstoilla.
Näin kävi vuonna 2003, kun laulaja erosi Minna-vaimostaan. Ero nousi isosti iltapäivälehtien lööppeihin. Sittemmin Kela on elänyt avoliitossa uuden puolisonsa kanssa.
Laulajalla on ensimmäisestä avioliitostaan yksi ja nykyisestä suhteestaan toinen tytär.
Vuonna 2003 Kela ajoi Formula 3 -autourheilusarjan testiajoja Jurvan Botniaring-radalla, kun hänen autonsa kääntyi ympäri. Laulaja jäi puristuksiin ohjaamoon.
Kela vietiin Seinäjoen keskussairaalaan, jossa hänen ranteensa ja niskanikamansa todettiin murtuneen sekä kahden selkänikaman painuneen kasaan. Laulaja oli vaarassa halvaantua. Selkä operoitiin onnistuneesti.
Kelan selkä leikattiin toistamiseen yhdeksän kuukautta myöhemmin. Hän palasi kisaamaan F3-sarjaan, mutta autourheilu-ura päättyi syksyllä 2007 taloudellisista ja ympäristöllisistä syistä.
Laulajan isä kuoli auto-onnettomuudessa vuonna 1985.
Springsteenin jäljillä
Näistä kaikista asioista Anssi Kela puhuu Mun täytyy kävellä näin -elämäkertakonserteissaan, joiden selkeä esikuva on yhdysvaltalaisen laulaja Bruce Springsteenin Springsteen on Broadway -konsertit Walter Kerr -teatterissa New Yorkissa.
Springsteen esiintyi konserteissa kitaralla ja pianolla itseään säestäen ja kertoi tarinoita pohjautuen omaelämäkertakirjaansa Born to Run.
Lokakuun 2017 ja joulukuun 2018 välillä Springsteen nousi 960-paikkaisen teatterin lavalle kaikkiaan 236 iltana.
Anssi Kelalle ei mitä luultavimmin kerry yhtä paljon iltoja Helsingin 554-paikkaisen tilauselokuvateatteri Bio Rexin lavalla, mutta jos kertyisi, ei se väärin olisi.
Kovin montaa suomalaista artistia ei voisi kuvitella vastaavaan paikkaan. Äkkiä mieleen tulee Hectorin, Mikko Kuustosen ja Heikki Salon kaltaiset nimet, jotka ovat myös tarinankertojia.
Kelan ensimmäinen elämäkertakonsertti oli järjestetty kutsuvieraille ja medialle, mutta laulaja esiintyy ja kertoo tarinoitaan yleisölle Bio Rexissä neljänä loppuunmyytynä iltana peräkkäin ennen joulua.
Mun täytyy kävellä näin -konsertit jatkuvat ensi vuonna, kun esitys nähdään alkuvuoden aikana Tampereella, Turussa sekä vielä Helsingissä, kun Kela palaa Bio Rexin lavalle.
– Olen haaveillut jo vuosia tällaisen konsertin tekemisestä. Pidän laulujen laulamisesta ja tarinoiden kertomisesta. Nyt ne yhdistyvät: elämäkertakonsertissa laulut johtavat tarinoihin ja tarinat takaisin lauluihin, Kela perusteli tiedotteessa.
– Nyt edessä on aivan uudenlainen haaste ja tulokulma keikan tekemiseen. Konsertti, jota täytyy kirjoittaa kuin kirjaa.
Pakko olla hyvä
Kaksi kirjaakin (romaani Kesä Kalevi Sorsan kanssa, 2008, ja muistelmateos Matkamuistoja, 2012) kirjoittanut Kela puhuu elämäkertakonsertissaan paljon, muun muassa ylempänä mainituista isoista, kipeistäkin asioista.
Kela ei ole liiemmin puhunut julkisuudessa yksityisasioistaan. Kela kertoo tarinoita lapsuudestaan Helsingin Oulunkylässä ja Kauniaisissa sekä nuoruudestaan Vihdin kirkonkylällä.
Tarinoita kuullaan muusikkoudesta innostumisesta isän Pro Fide -yhtyeen kautta sekä avioeron ja isäksi tulemisen herättämistä tunteista.
Kela puhuu läheisistään, rakkaudesta ja kipeistäkin tapahtumista lämmöllä, joka vaikuttaa täysin vilpittömältä.
Elämäkertakonsertin tuomat raamit aiheuttavat toki asetelman, jossa artistin on pakko olla hyvä kertomaan tarinoita. Kelan tapauksessa näin on. Itseironia on vahvasti läsnä elämäkertakonsertissa, samoin kuin Kelan tavallisissa konserteissakin.
Anssi Kela on koko konsertin ajan lavalla yksin. Hän säestää itseään niin akustisella kitaralla kuin sähköbassollakin, välillä edsheeranmaisesti looperilla äänimaailmaa maalaten.
Erikois-Emmalla vuoden 2019 Emma-gaalassa palkittu laulaja puhuu konsertissa liki kaikesta, mikä elämäkertakonsertin raameissa tuntuu olennaiselta, mutta arkistovideoissa vilahtaa kasvoja, jotka eivät nouse framille.
Rockin SM-kultaa vuonna 1993 voittanut Pekka ja Susi jää Kelan elämäkertakonsertissa yllättävän vähälle huomiolle. Siitä Kelan ura kotimaisessa populaarimusiikissa kuitenkin käynnistyi toden teolla.
Kun vertaa noiden aikojen sekä soolouransa alkuvuosien ujoa ja arkaa Anssi Kelaa laulajan nykyiseen hahmoon, ero on huima.
Vuosien saatossa Kelan hahmoon on tullut valtava määrä lämpöä ja avoimuutta, vaikka mies varmasti edelleen vetää rajoja siihen, mitä julkisuuteen pääsee.
Tuo lämpö ja avoimuus täyttää helposti elämäkertakonsertin raamit. Konsertin, jossa on paikoin sympaattista kömpelyyttä, mutta joka kantaa lämmöllä ja avoimuudella.
