Pitkään pelkkää priimaa tarjonneen Game of Thronesin kahdeksas kausi pikakelasi rakastetun sarjan päätökseensä.
HUOM! Sisältää juonipaljastuksia Game of Thronesin viimeisestä jaksosta!
Kuusi jaksoa oli aivan liian vähän. Game of Thronesin kahdeksas ja viimeinen kausi tuntui pitkistä jaksoistaan huolimatta läpikelaukselta.
Viimeinen Game of Thrones -kausi keskittyi odotettuihin taisteluihin ja unohti hahmonsa samalla. Kausi alkoi lupaavasti, kun ensimmäinen jakso valmisteli katsojia lukuisiin aiemmin pohjustettuihin konflikteihin. Miten käy Valkoisten kulkijoiden kanssa? Mitä Cersei Lannister aikoo juonia kaikkien rakastamiemme hahmojen päänmenoksi? Entä miten Jon Snown todellinen alkuperä tulee vaikuttamaan Daenerys Targaryenin suunnitelmiin?
Mikään näistä vastakkainasetteluista ei saanut viimeisellä kaudella kunnolla aikaa marinoitua. Kauden olisi ehdottomasti pitänyt olla kymmenen jaksoa pitkä, kuten sarjan ensimmäiset kuusi kautta olivat. Kuudessa jaksossa hahmojen motiiveihin ei pureuduttu tarpeeksi, mikä jätti suurimman osan katsojista ihmettelemään suosikkihahmojensa tekemiä valintoja.
Viimeisellä kaudella nähdyt taistelut olivat uskomattomia, ja vastaavaa ei televisiossa olla ennen nähty, tai tulla vähään aikaan näkemään. Game of Thronesin suosio ei kuitenkaan perustu massiivisiin taisteluihin, vaan taitavasti kirjoitettuihin hahmoihin ja näiden välisiin juonitteluihin.
LUE MYÖS: Game of Thrones -jaksossa jälleen moka – muovinen vesipullo komeili ruudulla
Talvivaaran taistelu meni monilla faneilla tunteisiin, kun Arya Stark nousi yllättäen hahmoksi, joka päihitti Yön kuninkaan. Vaikka kyseisen taistelun toteutus ansaitsee kritiikkiä, lähdettiin kauden viimeiseen puolikkaaseen vielä suhteellisen hyvältä pohjalta. Neljännessä jaksossa käsikirjoittajien ote alkoi lipsua pahasti.
Ensin Jaime Lannister harrasti seksiä juuri ritarin arvon häneltä saaneen Briennen kanssa. Kauan odotettu hetki sysättiin heti sivuun, kun Jaime päättikin ratsastaa Kuninkaansatamaan pelastaakseen rakastamansa Cersein. Myöhemmin samassa jaksossa Daenerysin lohikäärme Viserys sai yllättäen surmansa tavalla, joka tuntui väkinäiseltä ja pakotetulta.
Viserysin kuoleman jälkeen Daenerys menettää vielä parhaan ystävänsä, kun Missandei kuolee Kuninkaansataman muurilla Cersein käskystä. Näillä yllättävillä vastoinkäymisillä pohjustetaan hätäisesti Daenerysin totaalinen sekoaminen viidennessä jaksossa, kun hän päättää polttaa Kuninkaansataman maan tasalle asukkaineen päivineen.
Daenerysin lipsuminen pahuuteen tai Jaimen paluu Cersein luo eivät ole huonoja juonenkäänteitä, niiden toteutus vain ontui pahasti. Pohjustus yhtäkkiselle muutokselle ei kummassakaan tapauksessa ollut tarpeeksi syvää. Varsinkaan päätös polttaa miljoonia viattomia hengiltä ei tuntunut sellaiselta, jonka seitsemän kauden aikana katsojille tutuksi tullut Daenerys tekisi. Hahmo on ennenkin sortunut kyseenalaisiin tekoihin, mutta hän on aina toiminut sortajia vastaan, eikä viattomien tappamisesta oltu saatu ollenkaan viitteitä edellisillä kausina.
LUE MYÖS: Game of Thrones -kauden uudelleenkuvaamista vaativa adressi kasvaa huimaa vauhtia – uskomaton määrä allekirjoituksia
Aiemmilla kausilla päättäväisenä vastoinkäymisestä toiseen edennyt Jon Snow oli kahdeksannella kaudella aivan hukassa. Hänellä ei ollut suurta roolia taisteluissa saatikka kulisseissa, vaan hahmo tyytyi vain seuraamaan vierestä, kun juna suistui hiljalleen raiteiltaan. Jonin sukulaisuus Targaryeneihin ja oikeus valtaistuimeen johti toki Daenerysin mustasukkaisuuteen, mutta muuten edellisen kauden suurin käänne jäi lopulta hyvin vähäiselle merkitykselle.
Viimeinen jakso oli mukiinmenevä päätös ajoittain heikosti kulkeneelle viimeiselle kaudelle. Jon Snow päätyi lopulta ottamaan vastuuta tappaessaan rakastamansa Daenerysin. Tämän aiemmassa jaksossa kylvämät tuhot ja niiden seuraukset sivuutettiin nopeasti ja jakson loppupuolella näytti siltä, että Kuninkaansatamassa oltiin jo palattu arkeen. Myös viimeinen jakso kärsi siis pikakelauksesta.
Samalla Brandon Starkista leivottiin melko yllättäen kuningaskunnan hallitsija, ja Sansa Stark pääsi toteuttamaan unelmaansa elämästä kuningattarena, kun Westerosin pohjoisosalle annettiin autonomia. Loppu hyvin kaikki hyvin oli ilmeisesti sarjan käsikirjoittajien tavoite, sillä jäljelle jääneet Starkit saivat kaikki jatkaa elämäänsä haluamallaan tavalla.
Viimeisen jakson tunteikkaimmat hetket nähtiin sarjan petojen ja heidän isäntiensä välillä. Daenerysin lohikäärme Drogon koitti herättää Jonin käsiin kuollutta Lohikäärmekuningatarta henkiin, minkä jälkeen hän kantoi kuolleen äitinsä pois Punalinnan raunioista. Ensimmäisestä jaksosta lähtien Jonin rinnalla kulkenut Aave-susi sai isännältään paljon ansaitut silitykset aivan jakson lopussa.
Pitkään jatkuvien suosikkisarjojen päättäminen ei ole helppoa. Game of Thrones -käsikirjoittajat D.B. Weiss ja David Benioff operoivat oletettavasti valtavien paineiden alla, eikä kaksikko näytä olleen ollenkaan varma siitä, miten saaga kuuluisi viedä onnistuneesti päätökseen. Tuloksena on sekava ja turhauttava lopputulos, joka ei kuitenkaan ole surkeaa televisiota, se vain ei yllä totutulle tasolle.
Viimeiset kaudet tehtiin ilman George R.R. Martinin tarjoamaa lähdemateriaalia ja se valitettavasti näkyi. Sarjasta uupui juuri mestarillinen dialogi ja hahmoille ominaiselta tuntuva päätöksenteko. Nähäväksi jää, millä tavalla Martin itse vie yli 20 vuotta sitten aloittamansa tarinan lopulta maaliin.