Kommentti: Koronakuilu suomalaisten välillä ei ole niin syvä kuin oman kuplan sisällä vaikuttaa – kaikkia väsyttää, mutta järki ja maltti vievät vielä voiton
8:53Lapset ja nuoret törmäävät netissä hurjiin väitteisiin koronarokotteista – somelääkäri antaa videolla vinkit, miten asiasta kannattaa keskustella.
Koronarokotteiden puolesta tai koronarokotteita vastaan. Koronapassin puolesta tai koronapassia vastaan. Yhteiskunnan polarisoituminen on herättänyt huolta niin Suomessa kuin muuallakin, mutta isolla enemmistöllä on edelleen järki päässä pienen vähemmistön rummuttaessa esimerkiksi populistisia vertauksia natsi-Saksaan, toteaa MTV Uutisten tuottaja ja toimittaja Visa Högmander kommentissaan.
Omassa somekuplassa sen huomaa. Ihminen, jonka ei ikinä olisi odottanut niin tekevän, jakaa linkkejä kyseenalaisiin tutkimuksiin ja artikkeleihin, vertaa vakavalla naamalla koronapassin käyttöä juutalaisten sortoon Adolf Hitlerin Saksassa 1930-luvulla, julistaa valtamedian ja valtioiden johdon olevan maailman rikkaan eliitin ja lääkealan yritysten hallinnassa ja kiistää maailmanlaajuisen pandemian olemassaolon.
Kun somealgoritmi nostaa tuollaisen ihmisen provosoivia ja populistisia postauksia näkyviin sosiaalisen median syötteissä, tuntuu, että kahtiajako oman maltillisen, viranomaisiin ja tieteen edustajien näkemyksiin luottavan maailmankatsomuksen, ja jyrkän vastakkaista kantaa edustavan näkemyksen välillä on suuri.
Oma somekupla ja eri valtamedioissa esiin nostetut näkökulmat kuitenkin hämäävät. Yhteiskunta vaikuttaa jyrkemmin kahtiajakaantuneelta kuin se todellisuudessa on. Omassa somekuplassa monet henkilöt, joita seuraan, kommentoivat rokotevastaisten ihmisten päivityksiä.
Kun somen syövereitä kaivelee syvemmin, huomaa, että väestönosa, joka kirjoittaa korona-sanan sensuurialgoritmeja välttääkseen muun muassa muodoissa "köröna", "cövid" ja "plörönä" sekä rokote-sanan muodossa "rököte", on lopulta hyvin pieni.
MTV Uutisten lokakuussa tekemän kyselyn mukaan viisi (5) prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista ei ole ottanut eikä aio ottaa koronarokotetta. Vastaajista 94 prosenttia oli ottanut tai aikoo ottaa rokotteen ja yksi prosentti ei osannut sanoa.
Viime keväänä kahdeksan prosenttia vastaajista ei aikonut ottaa koronarokotetta ja sama osuus vastaajista oli myös muita kriittisempiä valtiovallan koronatoimia kohtaan.
Ne, jotka aikoivat ottaa rokotteen, luottivat enemmän myös maskien käyttöön. Ne, jotka aikoivat jättää rokotteen ottamatta, luottivat puolestaan enemmän D-vitamiiniin ja "normaaliin varovaisuuteen".
Ymmärrystäkin riittää
Enemmistö kansasta suhtautuu koronaepidemiaan ja -rokotteisiin maltillisesti. Vastustajat ovat pieni joukko, joka räyhää äänensä kuuluviin sosiaalisessa mediassa ja politiikassa.
Kahteen vastakkaiseen leiriin jakautuminen ei ole niin jyrkkää, kuin miltä se päällisin puolin vaikuttaa.
Osaa rokotteesta kieltäytyvistä on helppo ymmärtää, sillä perusteet kieltäytymiselle ovat loogiset. Koronarokote on kehitetty nopeasti ja epäröinnin taustalla voivat olla muistot vuonna 2009 levinneestä sikainfluenssaepidemiasta ja sitä vastaan kehitetyn rokotteen aiheuttamista narkolepsiatapauksista.
Vaikka osan rokotevastaisten ihmisten näkökulmista ymmärtää, osaa ei voi käsittää. Koronapassin käyttöönoton vertaaminen natsi-Saksan sortoon juutalaisia kohtaan on kuvottavaa ja typerää. Rokotteessa ei myöskään ole minkäänlaista vakoilusirua, joka salaa asennettaisiin ihmiseen.
Sosiaalisessa mediassa rokotevastainen pieni joukko voi aiheuttaa epävarmuutta luovan vaikutelman salaliitoista.
"Köröna eli cövid on vain tavallinen flunssa". "Rökötteen mukana ihmiseen asennetaan 5G-siru". "Päättäjät pimittävät tietoa". "Rokotteen ottamisella on hurjat seuraukset".
Pelon ja epävarmuuden lietsontaa. Yhtäkkiä voikin tuntua siltä, että salaliittoteoriat ovatkin mahdollisia. Salaliittoteoriat, joista sepitetyt FBI-agenttihahmot Fox Mulder ja Dana Scully sekä etenkin Salaiset kansiot -tv-sarjan käsikirjoittajat olisivat syvästi kiitollisia.
Väsymystä ja epävarmuutta
Pian kaksi vuotta jatkunut poikkeusaika väsyttää. Väsymys ja epätietoisuus tulevasta voivat täysin ymmärrettävästi lamauttaa, eikä korona ole edes ihmisten ainoa huoli. Samaan aikaan kun on elettävä arkielämää kaikkine käänteineen, rutiineineen ja ongelmineen.
Koronaviruksesta ja sen varianteista kuitenkin tulee jatkuvasti lisää tutkimustietoa, jonka myötä monen koronavastaisenkin kynnys ottaa rokote toivottavasti laskee.
Aikaa ja voimia perehtyä syvästi tutkimuksiin, artikkeleihin ja sivustoihin ei oman elämän pyörteissä välttämättä ole. Turtuneena ja väsyneenä ihmisen on voitava luottaa päättäjiin, terveysviranomaisiin ja asiantuntijoihin. Ammattilaisiin, joilla on paras tutkimustieto ja kyky päättää asioista.
Asiantuntijoiden sanoma rokotteiden turvallisuudesta ja siitä, että koronavirustaudin sairastamista turvallisempaa on ottaa rokote, on koronaturtumuksen ja -väsymyksen kasvaessa jatkuvasti tärkeämpää.
Jos ei halua ottaa koronarokotetta itsensä vuoksi, sen ottaminen toisten puolesta on myös tärkeää.
Minä otan koronarokotteen ja tehosteet siksi, että voin käydä palvelutalossa asuvan pian 90-vuotiaan isoäitini luona. Koronaviruksesta ikäihmisten kohdalla "luonnollinen poistuma" -ajatusmallia käyttävät rokotevastustajat voivat painua hiiteen.
Otan rokotteet siksi, että on mahdollista pitää sairaalapaikat vapaina niitä tarvitseville ja että yhtäkään päivystyspaikkaa tai akuuttia leikkausoperaatiota ei jouduttaisi siirtämään minun saamani koronatartunnan tai minun levittämäni koronaviruksen vuoksi.
Uudenlaista toivoa
Koronatilanne Suomessa on syksyn vapaamman elämän jälkeen nyt joulun alla ennätysmäisen kurja.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) tällä viikolla mediassa esittämä tarmo epidemian torjunnan suhteen on kuitenkin luonut uudenlaista toivoa.
Kolmannen koronarokotuskierroksen vauhtia pyritään kiihdyttämään ottamalla rokotustalkoisiin mukaan muun muassa opiskelijoita Puolustusvoimat, yksityiset terveystoimijat ja työterveyshuolto.
Tähän mennessä Suomessa moni niin sanottu koronatyökalu on saatu käyttöön turhan myöhään: esimerkiksi koronapasseista, rajatestauksesta ja pikatesteistäkin olisi ollut nopeammin käyttöön otettuna enemmän hyötyä epidemian torjunnassa ja vapaamman elämän mahdollistamisessa.
Toivottavasti Kiurun esittämä tarmo pysyy, esitettyjen toimien käytännön toteutus onnistuu ja koronaväsymys vielä peitotaan koko epidemian tavoin. Usko siihen on kova.
Katso video: Asenteet kärjistyvät – mistä rokotevastaisuus kumpuaa?
