Sosiaali- ja terveysalalla työskentely voi olla jatkossa lähes mahdotonta ilman koronarokotetta, mikäli hallituksen uusi esitys hyväksytään. Lakimuutoksen myötä sote-alan työnantajille tulisi velvoite huolehtia, että potilaiden ja asiakkaiden kanssa työskentelevien tulisi olla rokotettuja.
Velvoitteen voisi täyttää myös tuoreella negatiivisella testituloksella.
Lue myös: Hoitaja Petra ei aio ottaa rokotetta, vaikka olisi pakko – alanvaihto pelottaa ja surettaa: "Vanhustenhoito on alani – se on niin lähellä sydäntäni"
Lääkärien ja sairaanhoitajien rokotekattavuus on laaja – mihin sote-henkilöstön rokotevelvoitetta siis tarvitaan?
Asiantuntijat: Rokote on turvallinen
Asiantuntijatieto ei tue rokotekriittisten hoitajien väitteitä siitä, että koronarokotteet eivät voi olla vielä turvallisia, koska ne on kehitetty nopeasti. Koronarokotteet ovat tästä huolimatta käyneet läpi samat lupaprosessin vaiheet kuin muutkin rokotteet. Hyödyt ovat selvästi haittoja suuremmat.
Rokotetutkimuksiin on osallistunut kymmeniä tuhansia vapaaehtoisia eri puolilla maailmaa.
RNA-rokotteiden kehittämistä on avannut tarkemmin blogissaan muun muassa Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.
HUSin infektioylilääkäri Asko Järvinen ymmärtää ihmisten huolen ja epävarmuuden uusien ja outojenkin asioiden edessä. Koronarokote ei kuitenkaan kuulu niihin.
– Rokotteista liikkuu aika paljon väärää tietoa. Jos mietimme, miten paljon niitä on maailmalla käytetty tähän mennessä, niin voimme sanoa että hyvin harvinaisetkin riskit niihin liittyen olisivat jo tulleet ilmi. Tutkimukset on tehty kuten muillakin, mutta nopeutetusti. Ja nyt tämä laaja käyttö puhuu sen turvallisuuden puolesta voimallisesti, Järvinen toteaa.
Esimerkkinä harvinaisista riskeistä Järvinen mainitsee AstraZenecan rokotteeseen liittyneet harvinaiset veritulppatapaukset.
Terveydenhoidon ammattiryhmissä korkea rokotekattavuus
Terveydenhuollon monissa ammattiryhmissä rokotekattavuus on aikuisväestön keskiarvoa korkeampi. Muutamissa ryhmissä se on keskimääräistä matalampi.
Marraskuun lopun tilanteen perusteella kahden rokotteen antama suoja oli korkein hoitotyön erityisasiantuntijoiden ja lääkärien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä rokotekattavuus oli hieman yli 94 prosenttia.
Vähiten rokotettuja löytyi sosiaalialan hoitajista, joista 77,5 prosenttia oli saanut kaksi rokoteannosta.
Tiedot perustuvat Helsinki Graduate School of Economicsin (GSE) tilannehuoneen selvitykseen. GSE on saanut tietoja muun muassa THL:n rekisteristä.
Mikä on hoitajien rokotevastaisuuden takana?
Rokotevastaisuuteen perehtynyt Turun yliopiston tutkija Johanna Nurmi mainitsee yli kymmenen vuoden takaisen Pandemrix-rokotteeseen liittyvän kohun yhdeksi merkittäväksi syyksi koronarokotusten vastustamiselle. Sikainfluenssaa vastaa kehitetyn rokotteen katsottiin johtaneen lasten narkolepsiatapausten kasvuun Suomessa.
Nurmen mukaan hoitajien rokotevastaisuudessa voi olla kyse eräänlaisesta sosiaalistumisesta omaan ammatti-identiteettiin. Hän pitää ilmiötä kiinnostavana, ja että rokotteisiin liittyvät huolet ovat melko samanlaisia kuin muunkin väestön keskuudessa. Epäilykset kohdistuvat usein juuri rokotteen nopeaan kehittämiseen. Ihmiset, jotka muuten suhtautuvat myönteisesti rokotteisiin saattavat nyt empiä.
– Toinen asia on se, että rokotteen kehittämistä on seurattu mediassa hyvin tarkasti. Uutisoinnista välittyy se, että tieteelliseen tietoon liittyy epävarmuuksia. Varsinkin pandemian aikana tieto täydentyy koko ajan. Puolen vuoden päästä meillä voi olla jotain merkittävää uutta tietoa viruksesta ja rokotteista. Sekin saa ihmiset pohtimaan asiaa, sanoo Nurmi.
Lue myös: Hoitajaliitto SuPerilla huoli rokotuspakosta: "Ihmiset jättävät tämän vuoksi alan" – Tehy: Pakko tarpeellinen
Työntekijöiden rokotevelvoite saa vahvan tuen terveysalan suuryhtiöiltä. Kritiikkiä on tullut muun muassa lähi- ja perushoitajien ammattiliitto Superilta, jossa pelätään irtisanoutumisten aaltoa.