Jos häirintäviestit jätetään uutisoimatta olkia kohauttamalla, niiden lähettäjät voivat kokea olevansa oikeassa ja niiden saajat voivat jäädä yksin, kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Katariina Taleva.
Moni voi kokea kansanedustaja Jessi Jokelaisen (vas.) saamat häirintäviestit turhana tai liian tavallisena uutisaiheena.
Kaikkihan niitä saa.
Mutta aiheeseen ei pidä turtua. On surullista, että Jokelainen myös tietää itse, että viestit ovat näkyvällä paikalla oleville naisille tavallisia.
Jokelaisen tapaus on vain yksi esimerkki, mutta sen esiin nostaminen kertoo rumasta ilmiöstä koko Suomessa.
Jos häirintäviestit jätetään uutisoimatta olkia kohauttamalla, niiden lähettäjät voivat kokevat olevansa oikeassa. Ja viestien saajat voivat kokea olevansa yksin.
Kummassakaan tapauksessa niin ei ole.
Uutta ei ole se, että poliitikkoja tai kansanedustajia tai ketään valtaa käyttävää kohtaan kohdistuu vihaviestejä eikä se, että usein niitä saavat juuri nuoret naiset tai muuten vähemmistöön kuuluvat henkilöt.
Lue myös: Kansanedustajan päälle vaatteen takia syljetty viharyöppy kertoo jotain rumaa Suomesta – nyt puhuu Jessi Jokelainen
Palautteen ja kritiikin ero
Poliitikkoja niin kuin ketä tahansa valtaa käyttävää on oikeus kritisoida. Mutta kritiikin ja vihapuheen välille on tehtävä ero.
Kuten Jokelainen totesi MTV:n haastattelussa, kritiikkiä ei ole se, että haukutaan huoraksi valkoisen t-paidan perusteella.
Kritiikkiä ei ole myöskään se, jos toimittaja nostetaan somemyllytykseen aivan tavallisen uutisen takia ilman mitään syytä.
Kansanedustaja Jokelaisen saamat vihaviestit ovat varmasti vain pieni osa siitä "kansalaispalautteesta", jota poliitikot päivittäin saavat.
Valtioneuvoston vuonna 2019 tilaaman tutkimuksen mukaan päättäjiin kohdistuva vihapuhe on kasvava ongelma.
Tutkimuksen mukaan lähes puolet eduskunnassa työskentelevistä on kohdannut työhönsä liittyvää vihapuhetta.
Julkiset sosiaalisessa mediassa julkaistut viestit ovat yleisin kanava vihapuheeseen, ja niitä saivat tutkimuksen mukaan erityisesti nuoret naiset ja rodullistetut päättäjät.
Asiallista palautetta saa ja pitää valtaa käyttäville antaa, mutta tällä kertaa somemyllytykseen riitti valkoinen t-paita, tyhjä seinä siis.
Ja kyllä, kritiikkiä, joskus asiatontakin, pitää tietyissä rooleissa kestää. Siihen pitää valitettavasti varautua, mutta määränsä enempää sitä ei tarvitse kestää.
Jokelainen kertoo MTV:n haastattelussa tietävänsä, että ilmiö ei ole mikään uusi, mutta hän haluaa puhua aiheesta, jotta vihapuhe ei normalisoituisi yhteiskunnassamme enää tämän enempää.
Mitä useammin epäasiallisia viestejä tuodaan esille, sitä useammin ne myös tuomitaan ja niiden saajat saavat kollektiivista tukea. Viestien kanssa yksin jääminen ei auta ketään.
Malli nuorille
Opettaja-kansanedustaja Jokelainen nosti myös haastattelussa esiin sen, että julkinen someryöpytys antaa vääränlaista kuvaa nuorille siitä, mikä on hyväksyttävää käytöstä.
On helppoa kritisoida nuorempia sukupolvia siitä, että heidän pitäisi lopettaa jatkuva kiusaaminen ja etsiä ulkopuolisia syitä sille, miksi kiusaaminen on siirtynyt sosiaalisen mediaan.
Meidän kaikkien aikuisten on tehtävä osamme vihapuheen vähentämiseksi ja näyttää parempia mallia nuorisolle.
Ehkä joskus tulevien sukupolvien ei tarvitsisi ottaa vastaan ulkonäköön, olemukseen tai t-paitoihin kohdistuvaa "kritiikkiä".