Vuosikaudet poliitikot ja sotilaat hokivat, ettei jalkaväkimiinoja enää tarvita. Nyt niitä kuitenkin tarvitaan, ja nopeasti. Muuttuiko matkan varrella Venäjä vai Suomi, pohtii yhteiskuntatoimituksen päällikkö Jaakko Loikkanen.
Petteri Orpon hallitus teki tiistaina odotetun ilmoituksen: Suomi aloittaa irtautumisen jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Päätöksen taustalla on puolustushallinnossa tehty selvitys Ukrainan sodan opeista.
Lue myös: Suomi irtautuu Ottawan sopimuksesta – puolustusmenot nostetaan vähintään 3 prosenttiin bkt:sta
Keskustelua Ottawan sopimuksesta on käyty Suomessa vaihtelevalla voimakkuudella siitä lähtien, kun Suomi vuonna 2011 päätti siihen liittyä.
Miinoista on silloin tällöin yritetty rakentaa poliittista debattia ja jopa vaaliteemaa, ja niiden palauttamiseksi on tehty kansalaisaloite, mutta vakavaa keskustelua Ottawan sopimuksen viskaamisesta roskakoriin ei koskaan saatu vauhtiin.
Ei signaalia, että miinat tarvittaisiin takaisin
Keskustelu kuihtui aina alkuunsa, koska johtavat poliitikot, sotilaat ja tutkijat totesivat, ettei jalkaväkimiinoja enää kaivata takaisin, sillä niiden tilalle oli saatu vähintään korvaavat suorituskyvyt – ellei enemmänkin.