Suomi palauttaa jalkaväkimiinat, ja nostaa puolustusmenot kolmeen prosenttiin bkt:sta.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi päätöksistä hallituspuolueiden puheenjohtajien yhteisessä tiedotustilaisuudessa.
– Suomi käynnistää valmistelut jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen irtisanomiseksi. Esitys perustuu sotilaalliseen neuvoon ja harkintaan, Orpo kertoo.
Ottawan sopimuksesta irtautumisesta linjattiin tp-utvassa, eli ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteisessä kokouksessa. Hallitus perustelee päätöksiä sillä, että Euroopan ja Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut Venäjän hyökkäyssodan ja Venäjän aiheuttaman uhan vuoksi.
Puolustusvoimissa on selvitetty tarvetta irtaantua Ottawan sopimuksesta viime kesästä lähtien.
Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan selvityksen mukaan jalkaväkimiinat ovat tarpeellinen ja kustannustehokas tapa täydentää puolustusvoimien suorituskykyä.
– Jos Suomen puolustuksen tarpeet edellyttävät Ottawan sopimuksesta irtautumista, niin siihen on oltava valmius.
– Päätökset ovat kovia ja tarpeellisia. Viesti puolustushallinnosta on täysin selvä ja yksimielinen: jalkaväkimiinojen palauttaminen lisää Suomen puolustuskykyä. Ne ovat kustannustehokas puolustusase, ja ne sopivat Suomen maastoon, ja ovat helppokäyttöisiä sekä huolto- ja toimintavarmoja, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) perustelee päätöstä.
Hallituksen esitys jalkaväkimiinoista ehkä jo ennen kesää
Valtosen mukaan Ottawan sopimuksen irtisanomisesta laaditaan hallituksen esitys ulkoministeriön johdolla, ja irtisanominen tulee voimaan puolen vuoden päästä siitä, kun YK:n pääsihteeri on vastaanottanut irtisanomiskirjeen.
Valtonen arvioi, että hallituksen esitys voisi valmistua vielä ennen eduskunnan kesätaukoa.
Valtosen mukaan Suomi sitoutuu jatkossakin miinojen haittojen vähentämiseen sekä Ottawan sopimuksen humanitäärisiin päämääriin ja kansainvälisiin velvoitteisiin miinojen vastuullisesta käytöstä, ja miinojen haittojen vähentämisestä.
Puolustusmenot nostetaan vähintään kolmeen prosenttiin bkt:sta
Hallitus kertoi myös, että Suomen puolustusmenoja kasvatetaan vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä. Asiasta linjasi hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta.
– Käynnistämme muun muassa maavoimien uudistamisen. Toivomme, että tämä kirittää muitakin Nato-maita keskustelussa Naton tulevista puolustusinvestoinneista, Orpo sanoo.
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan euromääräisesti puolustusmenoja lisätään noin kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä, mikä on ennennäkemätön panostus turvallisuuteen.
– Kyse on paitsi toimintamenojen lisäämisestä, ennen kaikkea materiaalihankinnoista. Valtiovarainministerinä pidän paketin mittaluokkaa valtavana. Sen välttämättömyys on kuitenkin helppo ymmärtää.
Lisäpanostukset kohdennetaan pääasiassa maavoimien kalustoon.
Purran mukaan puolustusmenojen kasvu vaikuttaa valtion talouteen pääosin vasta ensi vaalikaudella.
– Kokonaisuus on rakennettu siten, että uusien suorituskykynen hankinta voidaan aloittaa lähes välittömästi. Hyödynnämme täysimittaisesti budjetin joustot ja jo myönnetyt siirtomäärärahat. On kuitenkin selvää että kulujen realisoituessa meidän on löydettävä budjetista tilaa, jottemme kasvata valtion velanottoa. Tämän vaalikauden kehykseen tämän päivän päätökset eivät juurikaan vaikuta.
Puolustusmenojen lisäksi päätti myös suojelupoliisin, poliisin valmiusyksikön ja rajavartiolaitoksen pysyvästä rahoituksen lisäyksestä.
Jalkaväkimiinat takaisin "mahdollisimman pian"
Purran mukaan jalkaväkimiinoista luopuminen oli strateginen virhe, ja nyt Suomi ottaa jalkaväkimiinat takaisin arsenaaliinsa "mahdollisimman pian".
Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) sekä maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) korostavat, että Suomi käyttää miinoja vastuullisesti.
Lue myös: MTV Uutisten tieto: Orpo kutsunut puolueet koolle keskustelemaan muun muassa jalkaväkimiinoista
MTV Uutisten tietojen mukaan pääministeri Orpo oli kutsunut aamulla eduskuntapuolueiden edustajia koolle keskustelemaan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.
Tapaamiseen valtioneuvoston juhlahuoneistoon Smolnaan oli kutsuttu kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajia ja eduskuntaryhmien puheenjohtajia.