Kansalaisaloite Ottawan sopimuksesta irtautumisesta menee eduskunnan käsittelyyn. Komentaja Timo Kivisen mukaan Suomi on edelleen "suluttamisen eurooppalainen suurvalta".
Kansalaisaloite jalkaväki- eli henkilömiinojen sallimisesta vaikuttaa olevan Puolustusvoimien näkökulmasta jo pahasti vanhentunut. Ottawan sopimuksesta irtautumista vaativa kansalaisaloite ylitti viikonvaihteessa eduskuntakäsittelyyn vaadittavan 50 000 kannatusilmoituksen rajan. Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen totesi kuitenkin maanantaina, etteivät jalkaväkimiinat ole Puolustusvoimille "ajankohtainen asia".
– Suomi on edelleen suluttamisen eurooppalainen suurvalta -- Jalkaväkimiinoista luopumisen yhteydessä menetettyä suorituskykyä on korvattu varsin monipuolisesti, kenraali Kivinen sanoi valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa.
Hänen mukaansa miinoitteista ja muista esteistä koostuvan suluttamisen toimintatavat ja operointikonseptit ovat muuttuneet. Kivinen muistutti myös, että Suomella on varastoissa "satojatuhansia panssarimiinoja ja merkittävä määrä niin viuhka- kuin kylkipanoksia".
Suomi liittyi jalkaväkimiinojen käytön, valmistuksen ja varastoinnin kieltävään Ottawan sopimukseen vuonna 2011. Kansalaisaloitetta päätöksen perumiseksi on ajanut muun muassa entinen puolustusministeri Jussi Niinistö.
Lue myös: Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen: Jalkaväkimiinat eivät ole Suomelle ajankohtainen asia
Suorituskyvyt korvattiin, vain miinakauhu meni
Sotilasprofessori Janne Mäkitalon mukaan kaikki henkilömiinojen suorituskyvyt saatiin 2010-luvun alun vaikeassa määrärahatilanteessa korvattua täysimääräisesti, jopa ylikin.
– Kun miettii kaikkia niitä välineitä, mitä Maavoimat sai jalkaväkimiinojen suorituskyvyn poistumisen seurauksena käyttöönsä, niin kyllä se voittajana selvisi, Mäkitalo Maanpuolustuskorkeakoulusta sanoo.
Ainoa henkilömiinojen myötä lopullisesti poistunut asia oli niin kutsuttu miinakauhu.
– Eli se, että et uskalla edetä kuin hitaasti, koska sinulla joka askeleella on pelko menettää jalkasi, Mäkitalo kuvailee.
Suomessa henkilömiinojen pääfunktio oli Mäkitalon mukaan laajamittaisen hyökkäyksen torjumisessa vihollisjoukkojen etenemisen hidastaminen sekä muiden miinoitteiden ja murrosesteiden, kuten tielle kaadettujen puiden, raivaamisen vaikeuttaminen. Lisäksi henkilömiinoitteilla suojattiin omia joukkoja.
Panssarimiinojen raivaamista vaikeutettu
Jalkaväkimiinojen poistumista on Puolustusvoimissa paikattu muun muassa alueiden valvontaa helpottavilla lennokeilla ja pimeänäkölaitteilla. Ottawan sopimus ei kiellä "maamiinoja", ja siksi Suomella on komentaja Kivisen mainitsemat varastot maahan kaivettavia panssarimiinoja sekä muuta miinoihin verrattavaa aseistusta.
Suomessa on myös kehitetty miinojen yhteyteen sopiva niin kutsuttu raivaamisenestopanos, joka lauetessaan räjäyttää myös itse miinan.
– Huonosti käy sille, joka yrittää miinaa liikuttaa, Mäkitalo vakuuttaa.
Kevyitä ja raskaita viuhkapanoksia voidaan käyttää vihollisen sotilaita ja panssaroimattomia ajoneuvoja vastaan. Mäkitalon mukaan kevyiden viuhkapanosten koulutus ja käyttö on laajentunut henkilömiinoista luopumisen jälkeen Maavoimien "kaikkien ryhmien aseeksi".
Kevyet ja raskaat kylkipanokset puolestaan soveltuvat Mäkitalon mukaan panssaroitujen ajoneuvojen tuhoamiseen. Olennaista on se, että nämä Ottawan sopimuksen sallimat aseet eivät laukea automaattisesti, vaan ne räjäytetään etäohjauksella ihmisen toimesta.
"Kaukomiinoittamiseen" taas kykenevät raskaiden heittimien raketit, jotka pudottavat etäällä olevalle maalialueelle panssarimiinoja.