Tutkimuksissa on löydetty yllättäviä yhteyksiä tavallisten lääkeaineiden ja kohonneen dementiariskin ja välillä.
Väestön ikääntyessä myös muistisairaudet ovat muodostuneet kasvavaksi ongelmaksi. Tutkimusten mukaan muistisairauksien puhkeamista voi kuitenkin ehkäistä omilla elintavoillaan.
Perinnöllisen alttiuden lisäksi esimerkiksi tupakointi, alkoholi, valtimotauti, diabetes ja kohonnut verenpaine lisäävät riskiä sairastua muistisairauksiin. Nämä eivät ole kuitenkaan ainoita asioita, jotka voivat kasvattaa dementiariskiä.
Grandparents.com listasi kolme yllättävää asiaa, jotka on tutkimuksissa yhdistetty kohonneeseen dementiariskiin.
1. Antikolinergiset lääkkeet
JAMA Neurology -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan antikolinergisten lääkkeiden ja aivotoiminnan sekä aivojen rakenteen heikentymisen välillä on havaittu yhteys. Tällaisia lääkkeitä ovat esimerkiksi eräät unilääkkeet, rauhoittavat allergialääkkeet ja eräät masennuslääkkeet.
Dementiariskin todettiin kohonneen niillä henkilöillä, jotka käyttivät edellä mainittuja lääkkeitä. Riski kasvoi sitä suuremmaksi, mitä useampi lääke henkilöllä oli käytössään. Lääkkeiden käytön lopettamisen myötä riskin havaittiin laskevan.
Apulaisprofessori Shannon Risacher muistuttaa, että selvää syy-yhteyttä ei voida osoittaa, vaikka yhteys lääkkeiden ja kohonneen dementiariskin välillä olikin havaittavissa.
– Mitään lääkitystä ei pidä lopettaa omatoimisesti kysymättä ensin lääkärin mielipidettä, Risarcher kommentoi Grandparents.comille.
2. D-vitamiinin puutos
Tutkijat ovat havainneet, että D-vitamiinin puutoksesta kärsivillä ikäihmisillä on suurentunut riski saada erilaisia kognitiivisia ongelmia. Ongelmia saattaa esiintyä esimerkiksi elämäkertamuistin, tietomuistin, hahmottamiskyvyn ja ongelmanratkaisun kanssa.
Nykytutkimuksen valossa ei tiedetä, miten D-vitamiini vaikuttaa kognitiiviseen rappeutumiseen, mutta joka tapauksessa on suositeltavaa nauttia D-vitamiinilisää, mikäli sitä ei saa riittävästi auringosta ja ravinnosta. D-vitamiinipitoisia ruokia ovat muun muassa rasvaiset kalat, D-vitaminoidut maitotuotteet, maksa, kalanmaksaöljy ja kananmunat.
3. Närästyslääkkeet
Niin sanottuja happopumpun salpaajia (PPI) sisältävien närästyslääkkeiden on havaittu olevan yhteydessä kohonneeseen dementiariskiin.
Asia vaatii kuitenkin lisätutkimusta, sillä tutkimuksissa ei voida täysin osoittaa, johtuuko dementiariski juuri närästyslääkkeistä, vai johtuuko dementiariskin nousu närästyslääkkeiden käyttäjien huonoista elintavoista, kuten liikalihavuudesta, tupakoinnista ja runsaasta alkoholinkäytöstä.
Vaikka tutkimuksessa todetaan, että PPI-närästyslääkkeiden välttäminen saattaa ehkäistä dementian kehittymistä, professori Lewis Kuller Pittsburghin yliopistosta kommentoi, että lääkkeitä ei kannata lopettaa kysymättä ensin lääkärin mielipidettä.
Lähde: Grandparents.com
Katso videolta aivovalmentajan vinkit aivotreeniin!
2:09
