Musiikin harrastamisen on todettu tutkimuksissa pienentävän jonkin verran dementian riskiä ja kuntouttavan muistisairaita.
Muistisairausdiagnoosin saanut Kai Pelkonen ei enää häpeä sairastumistaan.
– Sanon nykyään avoimesti, että minulla on todettu muistisairaus ja jos kuulostan hölmöltä, niin silloin on kyse siitä, etten enää muista sitä asiaa.
Pelkonen sanoo tällä tavoin ottavansa oman harmituksen pois.
– Aikaisemmin yritin välttää tilanteita, joiden tiesin käyvän hankalaksi minulle enkä muistanut sitä, mistä muut puhuivat.
Suomessa on Muistiliiton mukaan 150 000 henkilöä, joilla on diagnosoitu muistisairaus. Vuosittain uusia sairastuneita diagnosoidaan 23 000.
Etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja heikentävät laaja-alaisesti toimintakykyä.
Diagnoosin saaminen oli vapauttavaa Pelkoselle, vaikka toisaalta se ahdisti.
– Se harmitti eniten, kun sitä ei heti diagnosoitu. Saatuani diagnoosin etsin kirjallisuudesta tutkimustietoa taudista.
Parannusta ei ole
Pelkonen opetti parikymmentä vuotta lääketieteen opiskelijoita, joten hän osasi aavistella muistisairautta.
Vaikka sairauteen ei ole parannusta, muistisairauden etenemistä voi hidastaa.
– Olen laatinut itselleni ohjelman, johon olen sisällyttänyt kaikki tieteellisesti todistetut sairautta hidastavat asiat. Pyrin tekemään kaiken, mitä voin, ja loput on korkeammassa kädessä, Pelkonen kertoo.
Musiikin harrastamisen on todettu tutkimuksissa pienentävän jonkin verran dementian riskiä ja kuntouttavan muistisairaita.
Neuropsykologin mukaan etenkin sairauden alkuvaiheessa musiikki voi auttaa merkittävästi sekä tiedon että tunteiden käsittelyä.
– Aivoissa musiikki pystyy muistisairailla aktivoimaan otsalohkon sisäosia ja keskuksia, jossa musiikin herättämiä tunteita ja omakohtaisia muistoja käsitellään. Se osaltaan selittää sitä, että miksi musiikki säilyy niin pitkälle muistisairauden edetessä ja miksi siitä voi olla hyötyä, sanoo neuropsykologian professori Teppo Särkämö Helsingin yliopistosta.
Pelkosen puoliso on iloinen siitä, että hänen miehensä otti heti selvää, miten tautia voi hidasta.
– Tauti on nyt enemmänkin pysähtynyt paikoilleen, toteaa Lea-Marjatta Kivelä-Pelkonen.
Kivelä-Pelkosen mukaan hänen miehensä puhuu avoimesti sairaudestaan kavereille.
– Yleensä ihmiset eivät usko sitä, vaan sanovat, että Kai on ihan samanlainen kuin ennenkin. Se tietysti auttaa, että kaverit suhtautuvat hyvin luontevasti sairauteen.
Valtakunnallinen Muistineuvo tukipuhelin palvelee muistisairauteen sairastuneita, läheisiä ja muististaan huolestuneita maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin kello 12-17. Puhelinnumero on. 09- 8766 550.
Edes saunavuoro ei haittaa
Pariskunta käy yhdessä Helsingin Muistiyhdistyksen Myötätuulikuorossa. Se on tarkoitettu muistidiagnoosin saaneille sekä heidän läheisilleen.
– Se on viikon paras juttu, josta me ei ikinä tingitä, vaikka se menee osittain päällekkäin saunavuoromme kanssa. Siitä huolimatta me ollaan joka ikinen torstai siellä laulamassa.
Kivelä-Pelkosen mukaan muistikuoro on todellinen valopilkku, jossa pääsee laulamaan, vaikkei osaisi laulaa.
– Minun opettajani sanoi aikoinaan koulussa, että sinä et osaa laulaa. Samalla tavalla on varmaan aika monella tämän ikäiselle käynyt.
Kivelä-Pelkonen sanoo laulamisen olleen aika vähäistä monta kymmentä vuotta.
– Nyt olen löytänyt taas sen laulun ilon ja laulan nyt sydämeni kyllyydestä!
Pelkonen iloitsee siitä, että musiikkiin liittyen hänen muistinsa on hyvä.
– Muistan ihan lapsuudesta asti melodioita. Minulla oli se onni, että isä oli jazz‑hullu 50‑luvulla ja äiti oli ooppera- ja operettihullu, hän kertoo.
– Minulla on jäänyt siis äärettömän paljon tarkkaa tietoa musiikista. Muistan kaikki melodiat erittäin hyvin – vain sanat alkavat kadota.
Muistisairauksien yleistyessä tarve musiikkikuntoutukseen kasvaa.
Helsingin yliopiston neuropsykologian professori Teppo Särkämön mukaan musiikin harrastamisen on todettu tutkimuksissa pienentävän jonkin verran dementian riskiä ja kuntouttavan huomattavasti muistisairaita.