Alzheimerin tautia sairastanut nainen kuoli joulukuussa epäilyttävissä olosuhteissa hoivayhtiö Esperi Caren hoivakodissa. Asiantuntija pelkää vanhusten sitomisen hoivakodeissa yleistyvän.
Turun Sanomat kertoi eilen 7. joulukuuta tapahtuneesta vanhuksen kuolemasta hoivakodissa. Lehden mukaan nainen kuoli kuristumalla. Hän oli kuolinhetkellä sidottuna tuoliin.
Lounais-Suomen poliisi tutkii tapahtunutta, ja poliisilla on syytä epäillä rikosta.
Tampereen yliopiston gerontologian professori Marja Jylhä kertoo, että vanhuksien paikalleen sitomisen perusteita ovat yleensä heidän oma turvallisuutensa tai se, että heitä halutaan estää liikkumasta.
Etenkin muistisairaiden vanhusten sänkyihin saatetaan laittaa laitoja tai heitä saatetaan joutua sitomaan, jotta he eivät putoaisi sängystä.
– Tässä tuoliin sitomista koskevassa tapauksessa on esimerkiksi voinut olla kyse siitä, että hoitajat eivät ole halunneet hänen lähtevän liikkeelle, Jylhä sanoo.
– Voi sanoa, että nämä ovat yksittäistapauksia, mutta näen, että näiden takana on vanhustenhuollon, vanhusten hoitopalveluiden surkea tilanne, hän jatkaa.
Lue myös: TS: Tuoliin sidottu vanhus kuristui kuoliaaksi Esperin hoivakodissa Turussa
Hoitajilla ei ole aikaa
Palveluiden saatavuutta on vähennetty, samalla kun pitkäikäisyys ja muistisairaudet ovat yleistyneet nopeasti ja vanhustenhoitopalveluille on tarvetta.
Vuoden 2025 alusta lähtien hoitohenkilöstön vähimmäismitoitus väheni iäkkäiden ihmisten ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköissä 0,6:een, kun se oli aiemmin 0,65. Mitoitus 0,6 tarkoittaa, että kymmentä vanhusta kohti pitää olla kuusi työntekijää.
Hoitajien vähäisyys näkyy suoraan hoitajien työmäärässä.
– Se tarkoittaa sitä, että hoitajilla ei ole aikaa antaa iäkkäille, sairaille ihmisille sitä huomiota, mitä he tarvitsisivat. Sitten sitominen sängynreunaan tai tuoliin on yksi konsti, jota he voivat käyttää, Jylhä kertoo.
Muistisairaudet ovat yleinen syy vanhuksen paikalleen sitomiselle. Esimerkiksi Alzheimer-potilaita on vaikea pitää paikallaan, muun muassa heikentyneen harkintakyvyn vuoksi.
Usein muistisairailla ihmisillä on muitakin pitkäaikaisia sairauksia.
Tapahtumien kulkua ei vielä tiedetä, ja poliisi tutkii asiaa. Jylhän mukaan on tärkeää huomioida, että vaikka poliisilla on syytä epäillä rikosta, se ei tarkoita, että vanhusta olisi tarkoituksella vahingoitettu.
On mahdollista, että vanhus on yrittänyt päästä tuolista pois ja juuttunut kiinni vyöhön.
Lue myös: Vanhus kuristui kuoliaaksi hoivakodissa – poliisi epäilee rikosta
"Eettisesti arveluttavaa"
Jylhä sanoo, että vanhusten sitominen on keino, johon saatetaan turvautua, mutta se on erittäin huono keino.
Muihin huonoihin keinoihin kuuluu esimerkiksi niin kutsuttu hygieniahaalari, josta ihminen ei pääse pois.
– Nämä kaikki ovat eettisesti erittäin arveluttavia. Nämä tilanteet voisi varmasti hoitaa puhumalla, mukana olemalla, yhteisellä toiminnalla, jos hoitajilla olisi enemmän aikaa, Jylhä muistuttaa.
Jylhä on huolissaan, että sitominen voi jatkossa yleistyä entisestään.
– Se kuuluu isojen hoivanantajien, kuten Esperi Caren standarditoimiin, ei yleisiin toimiin, mutta toimenpiteisiin, joita he voivat käyttää, Jylhä selittää.
– Tämä on nyt arvaus, mutta mitä huonommaksi tämä huomiota vaativien asukkaiden ja hoitajamäärän suhde tulee, niin sitä enemmän näitä käytetään, hän jatkaa.
Jylhä korostaa, että vaikka kyse on yksittäistapauksesta, se on nähtävä osana vanhushoivapalveluiden heikentynyttä kokonaistilannetta.
– Toivon, että päättäjätkin alkaisivat tehdä johtopäätöksiä, hän summaa.