Kokenut urheilujohtaja palaa myrskyisään pestiin – Kari Niemi-Nikkola SUL:n valmennusjohtajaksi

Videolla raporttia Jorma Kemppaisen lähdöstä. 

Niemi-Nikkola, 57, on työskennellyt viimeksi Opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastajana. Hän oli Suomen olympiakomitean palkkalistoilla vuosina 1998-2013, joista viimeiset kymmenen vuotta hän työskenteli valmennuksen johtajana. 

Niemi-Nikkola siirtyy tehtävään Opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastajan paikalta

Kari Niemi-Nikkola:
Valmennusjohtaja Suomen Urheiluliitto 2018-

OKM, ylitarkastaja. Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto (NUOLI). Vastuualueena tiede, koulutus, urheiluopistot 2014-2018

Suomen olympiakomiteassa 1998–2013, josta valmennuksen johtajana 2003-2013.

Suomen olympiajoukkueen johtajana viisissä olympialaisissa.

Suomen Valmentajat ry:n puheenjohtaja 2011-2016

Suomen Urheiluliiton hallituksessa ja SUL:n valmennusvaliokunnassa 2012-2016

Oli aktiiviurallaan seiväshyppääjä ja toimi sittemmin henkilökohtaisena valmentajana

Kemppainen kertoi SUL:n tiedotteessa, että koki kaipuuta valmennuksen pariin. 

– Yleisurheilu on kiinnostava ja Suomessa arvostettu laji, joka on antanut minulle paljon. Olen seurannut sitä 10-vuotiaasta ensin katsojana, sitten urheilijana, valmentajana ja järjestöihmisenä.

– Olen saanut valmennusjärjestelmistä paljon oppia kantapään ja käytännön kautta. Koen, että minulla on mistä ammentaa.

Pesti alkaa tammikuussa

Niemi-Nikkola aloittaa työt Urheiluliitossa tammikuun puolivälissä. Hän ei ole huolissaan siitä, että silloin ensi vuoden ratkaisuista on tehty jo suuri osa. 

– Minähän tulen liikkuvaan junaan, jossa tapahtuu koko ajan paljon. Ne muutokset, joita haluan tehdä, on tehtävä niin sanotusti lennossa.

– Ei voi kuvitella, että kaikki seisahtuu hetkeksi. On nähtävä nopeasti, mitä vahvistetaan ja mitä jätetään vähemmälle huomiolle, Niemi-Nikkola sanoo.

Tavoitteena paluu mitalikantaan 

SUL kuvailee, että valmennusjohtajana Niemi-Nikkola vastaa liiton huippu-urheiluorganisaatiosta ja lajivalmennuksesta sekä lajin tulostason ja arvokisamenestyksen kehityksestä.

Niemi-Nikkola joutuu kovaan paikkaan, sillä Suomen yleisurheilu on ollut polttopisteessä huonon arvokisamenestyksen takia. 

Hän muistuttaa, että suomalainen valmennuskulttuuri on luotu yleisurheilun pohjalle. 

– Se on edelleen lajin vahvuus, mutta siitä on tullut lajille osin myös riippa. Kannetaan itsellisyyden velvoitetta, kun pitäisi nähdä, mitä ympäristössä tapahtuu. On lajeja ja käytäntöjä, jotka ovat menneet yleisurheilun edelle. Niihin pitää tarttua, Niemi-Nikkola sanoo.

Uusi valmennnusjohtaja painottaa, että kaikkea ei pidä tehdä itse, vaan verkostoja pitää hyödyntää. 

– Yleisurheilun sisällä urheilija-valmentajaparit, seurat, urheiluakatemiat ja liitto pitää käsittää yhdeksi jatkumoksi ja hyödyntää paremmin osaamista, jota ketjun sisällä on.

Niemi-Nikkola puhuu keskittämisestä ja roolien selkeyttämisestä. 

– Kuka on paras missäkin ja mistä saadaan kustannustehokkuutta ja parhaat tekijät mihinkin hommaan. Hokkuspokkus-temppuja ei voi tehdä. Tarvitaan selkeitä päätöksiä, joilla mennä eteenpäin.

– Koska mitaleita ei viime vuosien aikuisten arvokisoista ole tullut, mitalikantaan paluu on tietysti konkreettisesti se mihin pyritään. Siihen me tarvitsemme urheilijoita, joilla on siihen tarvittava kapasiteetti ja edellytykset.