Toivo on asia, jonka voi sanoa virtaavan nuoren Harley-koiran veressä. Toivo auttoi sitä löytämään lopulta uuden kodin vammastaan huolimatta.
Koiraemo Simona asui vielä muutama kuukausi sitten surkeissa olosuhteissa koirien löytöeläinkodissa Israelissa, kunnes se sai uuden mahdollisuuden kanadalaisen koirien pelastusyksikön ansiosta. Koiran saapuessa uuteen kotimaahansa, kukaan ei tiennyt sen odottavan pentuja. Synnytys tulikin täytenä yllätyksenä sen uusille omistajille.
Jos kuva ei näy, voit katsoa sen täältä.
– Oli ihme, että Simona ei synnyttänyt pentuja Israelissa ollessaan, missä ne eivät todennäköisesti olisi selvinneet, Clara Fondran Dog Tales -yksiköstä kertoo.
Vaikka kahden pennun synnytys oli jo itsessään ihme, samaa termiä voidaan käyttää myös kuvailemaan toisen koiranpennun sinnikästä selviytymistarinaa.
Pentu ylläpiti toivoa viikosta toiseen
Toisin kuin siskonsa, Harley ei ollut kovinkaan utelias tutkimaan ympäröivää maailmaa, ja sillä oli vaikeuksia liikkua.
– Testien jälkeen ymmärsimme, että Harleylla oli vamma selkärangassaan, jonka vuoksi sillä oli vaikeuksia kontrolloida takapäätään, Fondran kertoo.
Koiralle tarjottiin pyörätuolia, jonka avulla sen liikkuminen helpottuisi huomattavasti. Mutta pyörätuolia ei saatu paikalle hetkessä. Kaikkina näinä päivinä, kun Harley ei itse päässyt liikkumaan, se katseli sisaruksensa kasvavan päivä päivältä vahvemmaksi. Onneksi pennulla oli äitinsä hermot.
Jos kuva ei näy, voit katsoa sen täältä.
– Vaikka Harley ei voinut vamman takia heiluttaa häntäänsä, me sanoimme aina, etä voimme nähdä hännän heilumisen sen silmissä. Se on iloinen ja toiveikas pentu.
Kaikki mahdollinen toivo ja kärsivällisyys oli paikallaan, sillä toisin kuin muut löytökoirat, Harleyn vamma teki hoitajien mukaan sen adoptoimisesta lähes mahdotonta. Päivät kuluivat, mutta kukaan ei halunnut adoptoida koiraa, joka ei pystyisi koskaan heiluttamaan häntäänsä. Harleyn sisko sen sijaan löysi kotinsa hyvinkin nopeasti.
Jos kuva ei näy, voit katsoa sen täältä.
Pennun kärsivällisyys lopulta palkittiin, kun löytöeläinkotiin saapui Jill Peters, joka osasi katsoa koiranpentua vammaa pidemmälle. Koiran vamma ei pelottanut Petersia, lähes päinvastoin. Hän kertoo ymmärtävänsä täydellisesti, mitä koira tarvitsee elääkseen hyvän elämän.
Lopulta molemmat sisarukset pääsivät onnelliseen kotiin, vaikka toinen pennuista joutuikin odottamaan kotiin pääsyä hieman kauemmin.
***
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Lähde: TheDodo