Nyt on käsissä oikeasti aikakone, ja sillä matkataan vuoteen 1963. Sir William Lyons myy Jaguar E-Typeä niin paljon kuin niitä vain ehditään valmistaa. Tavallisten autojen joukossa valmistuu myös 12 kevytrakenteista erikoisversiota. Niitä oli tarkoitus valmistaa alunperin 18 kappaletta, mutta kuusi autoa jäi tekemättä… Kunnes Jaguarin Heritage-osaston pojat keksivät rakentaa ne – vuonna 2015.
Tykkäsimme
- kerrankin oikeasti puristanistinen ”uusi” urheiluauto
- uudet versiot teknisesti täydellisempiä kuin alkuperäiset
Emme tykänneet
- voiko tätä kutsua hyvällä mielellä klassikoksi?
Klassikkojen perinteitä kunnioittaen autot on rakennettu täsmälleen samalla tavalla kuin yli 50 vuotta sitten. Yhden alkuperäisen auton kaikki osat on skannattu ja materiaalit analysoitu, ja sen pohjalta on tehty nyt kuusi alkuperäisiin materiaaleihin ja valmistustapaan perustuvaa kloonia. Ne myös saivat alkuperäisen suunnitelman mukaiset valmistusnumerot.
Jotain on kuitenkin tapahtunut 50 vuodessa, koneellisen työstämisen tarkkuus on mennyt esimerkiksi aika paljon eteenpäin. Tämä tarkoittaa sitä, että uudet versiot ovat rakenteellisesti ylivertaisia alkuperäisiin verrattuna.
Kiinnostuitko? Ihan kuka tahansa ei autoja saa ostaa, sillä Jaguar valitsee ostajaehdokkaiden joukosta vain tunnettuja Jaguar-entuisteja, jotka ajavat autoilla myös kilpaa. Jaguar haluaa, että autoilla todellakin ajetaan ja että ne näkyvät erilaisissa klassikkotapahtumissa. Autoilla on FIA:n hyväksyntä klassikkokisoihin. Vaivalla valmistettuja autoja ei siis haluta pölyyntymään keräilijöiden autotalleihin.
Ja hyvä niin, sillä pääsemme auton valmistusnumero 13 rattiin, ja kyseessä on ehta kilpa-auto. Sen suora kuutosmoottori on peruja jo vuonna 1948 valmistetusta legendaarisesta XK 120:sta. Samaa moottoria on käytetty myös C- ja D-Typessä 50-luvulla, ja moottorilla on vyöllään muun muassa viisi Le Mans -voittoa.. Jotain moottorin edistyksellisyydestä kertoo jo se, että se oli vielä vuonna 1963 erittäin moderni.
