Haja-asutusalueilla asuu noin 260 000 suomalaista. Tiukan paikan tullen omatoimisuus ja naapuriapu voivat olla heille korvaamattomia, sillä viranomaisapu on usein pitkän ajomatkan takana.
Kyläturvallisuuteen kiinnitetään nykyään paljon huomiota. Hyvinvointialueiden niukat resurssit ja haja-asutusalueiden pitkät välimatkat ovat vahvistaneet ajatusta omatoimisuudesta hädän hetkellä.
Kylät laativat turvallisuussuunnitelmia, sisäministeriö julkaisi raportin haja-asutusalueiden turvallisuudesta ja Suomen Kylät ry:llä on käynnissä Kylävara-hanke, joka pyrkii vahvistamaan kylien yhteisöllistä varautumista. Suomen harvaan asutuilla alueilla on yli 4 000 kylää.
"Kylissä pärjätään paremmin"
Yksi tuhansista Suomen kylistä on Koppelo, joka sijaitsee Inarissa Ivalon kupeessa. Siellä on harjoiteltu tänä keväänä niin alkusammutus- kuin ensiaputaitojakin. Koulutus oli osa Inarin turvalliset kylät -hanketta.
– Me varaudumme kaikkeen mahdolliseen. Pitkiin pakkasjaksoihin, sähkön ja veden jakelun häiriöihin, viemäriverkoston ongelmiin tai vaikka siihen, ettei kauppoihin saada riittävästi ruokaa myyntiin, kertoo hanketyöntekijä Heini Kontsas.
Inarin hankkeessa on paitsi koulutettu kylien ihmisiä, myös tehty hankintoja.
– Me olemme hankkineet yhdeksän defibrillaattoria ulkokaappeineen, ja ne sijoitetaan eri puolille kuntaa, kertoo Kontsas.
Koulutuksiin on sisältynyt 72h-varautumisluento. Tosin moni varautumisen perusasia on sivukylillä jo entuudestaan hoidossa yksinkertaisesti siitä syystä, että kauppoihin on pitkä matka. Kotivara siis kuuluu automaattisena osana arkeen.
– Harvaan asutuilla alueilla turvallisuuden perusta on oma varautuminen, kyläyhteisö ja sen luoma turva, tiivistää 72h-kouluttaja Janne Antola.
– Kylissä varmasti pärjätään paremmin kuin suuremmissa taajamissa. Täällä on tiedossa lähteet vesihuoltoa ajatellen, tulisijoja ja polttopuuta ja monessa talossa on niin aggregaatti kuin polttoainettakin varastossa, luettelee Kontsas sivukylien valmiuksia.