Kiina hermostui Yhdysvaltojen ulkoministerin Mike Pompeon lausunnosta, joka antoi 30-vuotismuistopäivänä tunnustusta kiinalaisten "sankarilliselle protestiliikkeelle".
Pompeo vaati Kiinan johdolta avointa selontekoa verilöylyssä kuolleiden ja kadonneiden määrästä. Hän arvosteli Kiinaa myös nykyisistä ihmisoikeusloukkauksista etenkin uiguurivähemmistön kohtelussa.
– Yhdysvallat toivoi, että Kiinan integroituminen kansainväliseen järjestelmään johtaisi avoimempaan ja suvaitsevaiseen yhteiskuntaan. Nuo toiveet on murskattu. Kiinan yksipuoluejärjestelmä ei siedä toisinajattelua ja rikkoo ihmisoikeuksia milloin vain ajaessaan etujaan, Pompeo latasi tiedotteessa.
Kiina ja Yhdysvallat ottivat yhteen Tiananmenin verilöylyn tapahtumista: "Nämä sekopäiset hourailut ja lööperin laskeminen päätyvät vain historian roskakoriin"
Kiinan Washingtonin-suurlähetystö reagoi syyttämällä Yhdysvaltoja hyökkäyksestä sen järjestelmää vastaan.
– Tämä on solvaus kiinalaisia kohtaan ja loukkaa vakavasti kansainvälistä oikeutta sekä kansainvälisten suhteiden perussääntöjä, lähetystön edustaja Geng Shuang kertoi tiedotteessa.
– Nämä sekopäiset hourailut ja lööperin laskeminen päätyvät vain historian roskakoriin, tiedotteessa jatketaan.
Ulkomaisia toimittajia ei päästetä Tiananmenille
Kiinan hallinto pyrkii aktiivisesti vaientamaan keskustelua 30 vuoden takaisista väkivaltaisista tapahtumista. Hallinto on myös kiristänyt valvontaa ja turvatoimia verilöylyn muistopäivänä.
Tämän lisäksi lukuisia aktivisteja on pidätetty ja verkkosivustoja on mennyt nurin "teknisten ongelmien" vuoksi.
AFP:n tekemät haut Tiananmenista antoivat Twitterin kaltaisessa Weibo-palvelussa tulokseksi vain kommunistisen Kiinan perustamisen 70-vuotisjuhlan kunniaksi tehdyn logon.
Ulkomaisia toimittajia ei päästetty Tiananmenin aukiolle ja poliisi varoitti heitä, ettei alueelta saa ottaa kuvia. Viranomaiset kertoivat myös yhdelle toimittajalle, että laiton mediatoiminta voi vaikuttaa viisumien uusimiseen.
Aukion läheisellä metroasemalla junasta poistuneiden turistien ja muiden matkustajien henkilöllisyyskortit joutuivat myös poliisin syyniin.
Jonot aukiolle pääsemiseksi liikkuivat hitaasti, kun henkilöllisyystodistuksia verrattiin kasvojentunnistuksen tuloksiin. Muilta osin tiistai oli aukiolla kuin mikä tahansa päivä.
– Emme mieti menneitä, eräs aukiolla kävijä kommentoi AFP:lle sen jälkeen, kun hänen tyttäreltään oli kysytty ajatuksia aukiolla vierailemisesta verilöylyn 30-vuotismuistopäivänä.
Tiananmenin verilöylyssä kuoli eri arvioiden mukaan satoja tai jopa tuhansia hallitusta kritisoineita mielenosoittajia, kun armeija tukahdutti opiskelijoiden protestit.
Suurlähetystön lausunnossa viitattiin vain "poliittiseen tapahtumaan 1980-luvun lopulla" ja todettiin, että Kiinan hallitus ja kansalaiset ovat ajat sitten käsitelleet asian loppuun.
EU vaatii aktivistien vapauttamista
Euroopan unioni on vaatinut Kiinaa nostamaan hiljaisuuden verhon Tiananmenin tapahtumien yltä. Unionin mukaan Kiinan täytyy tunnustaa vuoden 1989 veristen tapahtumien vuoksi kuolleet ja vangitut.
Unioni vaati verilöylyn muistopäivänä Kiinaa myös päästämään vapaaksi ihmisoikeusaktivistit, jotka se on vanginnut.
EU:n ulkosuhteista vastaava Federica Mogherini kertoi, että unioni jatkaa brutaalissa tukahduttamisessa kuolleiden suremista.
Mogherini muistutti, ettei tarkkaa lukemaa kuolleista ja pidätetyistä ole vahvistettu, eikä sitä ehkä koskaan saada tietoon.
– Tiananmenin protesteihin liittyvien tapahtumien sekä niissä kuolleiden, pidätettyjen ja kadonneiden tunnustaminen on tärkeää tuleville sukupolville ja yhteiselle muistille, hän jatkoi.
