Venäjällä viranomaiset rajoittavat internetin ja mobiiliverkon käyttöä. Muun muassa viestisovellukset Telegram ja WhatsApp ovat rajoitusten kohteena. Virtuaalisia erillisverkkoja (VPN), joita käytetään estojen kiertämiseen, suljetaan myös.
Venäjällä Kreml näyttää nyt valtaansa ja lisää sensuuria internetissä. Kuluneen viikon aikana langaton netti on ollut kokonaan poikki päivittäin esimerkiksi Moskovassa ja Pietarissa, kertoo uutistoimisto Reuters.
Katkot ovat viranomaisten tahallisesti aiheuttamia.
– Internetin katkot liittyvät osittain siihen, että useat ulkomaiset yritykset kieltäytyvät noudattamasta Venäjän lainsäädännön normeja, ja osittain turvallisuustoimiin Ukrainan droonien aiheuttamaa uhkaa vastaan, kertoo Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov.
Droonit voivat käyttää matkapuhelinverkkoja apuna navigoidessaan.
Lue myös: Venäjällä kansalaisten nettiinpääsyä rajoitetaan yhä enemmän – "16 kilotavun verho"
Ankarimpia lakeja sitten neuvostoajan
Aloitettuaan Ukrainan sodan helmikuussa 2022, Venäjä on ottanut käyttöön ankarimpia lakeja sitten neuvostoajan, lisäten sensuuria ja turvallisuuspalvelu FSB:n vaikutusvaltaa.
Tänä vuonna Moskova on kiristänyt otettaan entisestään.
Presidentti Vladimir Putin, joka toimi KGB-upseerina vuosina 1985–1990, osallistui sodan vuosipäivänä 24. helmikuuta FSB:n vuosikokoukseen Moskovassa.
Hän kehotti virastoa tehostamaan terrorismin vastaista toimintaa – johon hän laski myös Ukrainan iskut – sekä vahvistamaan "informaatio- ja digitaalista tilaa".
Uudet lait velvoittavat muun muassa mobiilioperaattoreita katkaisemaan yhteyden keneltä tahansa asiakkaalta turvallisuuspalvelun niin vaatiessa.
Asiantuntijoiden mukaan verkkovalvonnan vahvistamisen laajempi tavoite on auttaa Kremliä vahvistamaan sisäistä kontrollia Ukrainan sotaan liittyen.
– Jotta venäläiset käyttäisivät vain viranomaisten hyväksymiä verkkopalveluja. Samalla se on myös yritys uudelleenkouluttaa heitä ja pakottaa heidät unohtamaan, että mobiiliyhteyksiin ja internetiin voi luottaa. Tätä on tapahtunut jo useiden kuukausien ajan pienemmissä kaupungeissa, sanoo Andrei Soldatov, Britanniassa asuva venäläinen tutkiva journalisti.
– Jo monta vuotta sitten Kreml ymmärsi, että suurin ongelma eivät enää ole esimerkiksi aktivistit, toimittajat tai oppositiopoliitikot, vaan tavalliset ihmiset silloin, kun he näkevät jotakin dramaattista, kuten drooni-iskun, ja jakavat siitä päivityksiä netissä. Tämä synnyttää tietoa, joka on Kremlille haitallista, Soldatov sanoo.
Lue myös: Kreml sulki netin Moskovassa ja Pietarissa "turvallisuussyistä" – paikalliset raivona
Ei uutta Afganistania
Yksi motiivi lisäsensuurille on se, että Venäjän hallinto haluaa varautua mahdolliseen kansan tyytymättömyyteen sodan loppuessa.
Afganistanin sodan päättyminen vuonna 1989 aiheutti Venäjällä merkittäviä yhteiskunnallisia mullistuksia, kun veteraanit palasivat kotiin.
Tilannetta pahensi Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991.
– Venäjän johto ja turvallisuuspalvelut muistavat vuoden 1991 ja sen, mitä Venäjälle ja heille itselleen tapahtui, kun Moskova lopetti suuren sodan Afganistanissa: maa romahti, turvallisuuspalvelut hajosivat – se oli katastrofi, sanoo Soldatov Reutersille.
– Nyt turvallisuuspalvelu yrittää luoda tilanteen, jossa – allekirjoittaapa Putin rauhansopimuksen tai jatkakoon pitkää sotaa – koko järjestelmä ei romahda.
Kaksi Kremliä lähellä olevaa virkamiestä kiisti Reutersille, että internetiin ja viestisovelluksiin kohdistuvat toimet olisivat tukahduttavia, ja kuvasi niitä välttämättömiksi turvallisuuden parantamiseksi ja kansallisen yhtenäisyyden varmistamiseksi lännen hajottamisyrityksiä vastaan.