Valko-Venäjän diktaattori vapautti viime viikolla 250 poliittista vankia. Näiden ihmisten elämä on kuitenkin tuhottu, ja sen tietää omakohtaisesta kokemuksesta kolme vuotta vankina ollut toimittaja Yauhen Merkis.
Ammatinvalinta voi koitua kohtaloksi. Etenkin, jos asuu Euroopan viimeisessä diktatuurissa, jossa vapautettujen poliittisten vankien elinolot lähentelevät keskitysleiriä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau.
– Vapautetuilla poliittisilla vangeilla Valko-Venäjällä on valtava määrä rajoituksia, he eivät esimerkiksi saa hankkia puhelimen sim-kortteja eikä heille myönnetä passeja. He ovat vankeina omassa kotimaassaan, Nizhnikau havainnollistaa.
Valko-Venäjää itsevaltiaan ottein vuodesta 1994 hallinnut presidentti Aljaksandr Lukashenka vapautti viime vuoden lopussa 123 poliittista vankia ja viime viikolla 250 poliittista vankia lisää. Vankien vapauttaminen oli osa Washingtonin kanssa tehtyä sopimusta.
Katso video: Valko-Venäjä vapauttaa poliittisia vankeja (13.12.2025)
Poliittisten vankien vapauttamisen jälkeen osa Yhdysvaltojen Valko-Venäjää koskevista pakotteista kumottiin.
Nizhnikaun mukaan vankien vapauttaminen on Lukashenkan yritys parantaa suhteita lähteen ja vähentää riippuvuutta Venäjästä.
– Lukashenka todella tarvitsee tätä vuoropuhelua amerikkalaisten kanssa ja hänen suuri toiveensa on lähentyminen presidentti Donald Trumpin kanssa, Nizhnikau sanoo.
Yauhen Merkisilla piti aina olla vankilassa esillä keltainen nimilappu, josta selvisi että hän on poliittinen vanki.
"Halusin kertoa totuuden"
Ihmisoikeusjärjestö Viasnan mukaan Valko-Venäjällä on tällä hetkellä edelleen ainakin 889 poliittista vankia. Vielä vähän aikaa sitten riippumaton toimittaja Yauhen Merkis, 39, oli yksi heistä.
– Tiedostin riskit, kun ryhdyin vapaaksi toimittajaksi Valko-Venäjällä vuonna 2014. Maassa, jossa sananvapautta ei käytännössä ole, päätös ei ollut helppo, mutta halusin kertoa ihmisille totuuden, Merkis kertoo MTV Uutisille.
Nizhnikau korostaa, että todellisuudessa poliittisia vankeja on Valko-Venäjällä paljon enemmän kuin tilastot antavat ymmärtää.
– Usein ihmiset eivät halua, että heidät lisätään poliittisten vankien listoille juuri sen takia, ettei heitä vapautumisen jälkeen karkotettaisi maasta tai heidän passiaan otettaisi pois, Nizhnikau kertoo.
Merkisin mukaan jo paljon ennen laajoja pidätyksiä vuonna 2020, riippumattoman toimittajan työ Valko-Venäjällä oli vaikeaa. Ihmiset pelkäsivät jakaa tietoa ja puhua omilla nimillään, koska seurauksena saattoi olla työpaikan menettäminen, sakko tai vankilatuomio.
Merkis sai vuosien varrella useita varoituksia siitä, ettei Valko-Venäjän diktaattorihallinto pitänyt hänen toimittajan työstään.
Usein poliisi saattoi odottaa häntä kotinsa ulkopuolella estääkseen hänen työnsä, joten Merkisin piti keksiä mitä mielikuvituksellisimpia keinoja poistua asunnostaan, esimerkiksi takaoven kautta.
Vuonna 2017 hän oli raportoimassa mielenosoituksista hallitusta vastaan ja eräänä päivänä kaikki Merkisin kerrostalon naapurit olivat saaneet virallisen kirjeen.
– Kirjeessä minua kuvailtiin mieheksi, joka myi kotimaansa lännelle ja jonka ainoa päämäärä oli raha. Kirjeessä jopa väitettiin minun pettävän tyttöystävääni eli mentiin todella henkilökohtaiselle tasolle, Merkis muistelee.
Samana vuonna Merkisin piti myös maksaa Valko-Venäjän valtiolle 2 000 dollarin sakko itsenäisen toimittajan työstään ja hän joutui ensimmäistä kertaa vankilaan kolmeksi päiväksi.
Riippumaton toimittaja Yauhen Merkis työssään toimittajana Valko-Venäjällä ennen pidätystään.
Väistämätön pidätys
Sananvapauden liikkumistila kapeni entisestään elokuussa 2020, kun Valko-Venäjällä järjestettiin presidentinvaalit. Vilpillisiksi lännessä tuomitut vaalit voitti diktaattori Aljaksandr Lukashenka.
Presidentinvaalien jälkeen Valko-Venäjällä alkoivat valtavat mielenosoitukset, kun kansa osoitti saaneensa tarpeekseen itsevaltiaan ottein maata hallitsevasta diktaattorista.
Mielenosoituksia Valko-Venäjällä elokuussa 2020 vilpillisten presidentinvaalien jälkeen./All Over Press
Kymmeniätuhansia rauhanomaisia mielenosoittajia pidätettiin. Pidätyskeskuksiin suljettuja ihmisiä kidutettiin tai jopa tapettiin.
Merkis halusi kertoa valkovenäläisille ja koko maailmalle, mitä Valko-Venäjällä todellisuudessa tapahtuu.
Poliisi pidätti hänet toistuvasti, määräsi hänelle sakkoja ja piti häntä yhteensä 35 vuorokautta vankilassa.
Useat valkovenäläiset riippumattomat tiedotusvälineet luokiteltiin ääriliikkeiksi vuonna 2020, mutta Merkis sinnitteli pinnalla vielä syksyyn 2022 saakka.
13. syyskuuta 2022 Yauhen Merkisin asunto Valko-Venäjän Homelissa tutkittiin, hänen työvälineensä takavarikoitiin ja hänet pidätettiin.
– Oli aivan tavallinen päivä ja olin menossa autolleni, kun näin kuusi miestä siviilivaatteissa. Tajusin, että he kävelivät minua kohti. Juoksin autolleni ja lukitsin ovet, mutta mitään ei ollut tehtävissä. He pidättivät minut, Merkis sanoo.
Merkis istui ensin vuoden tutkintavankeudessa, kunnes hänelle pidettiin näytösluontoinen oikeudenkäynti suljettujen ovien takana. Tuomio oli alusta lähtien selvä.
Merkisia syytettiin ääriliikkeiden toiminnassa avustamisesta ja hän sai neljä vuotta vankeutta.
Yauhen Merkis näytösluontoisessa oikeudenkäynnissä, jossa hänelle luettiin tekaistuja syytteitä vuonna 2023.
Vankilassa poliittisia vankeja kohdeltiin selvästi huonommin kuin muita vankeja. Heillä ei esimerkiksi ollut muiden vankien tavoin oikeutta tavata läheisiään, ainoastaan viisi puhelinsoittoa kuukaudessa oli sallittu.
Ruoka oli todella huonoa eikä siitä saanut minkäänlaisia vitamiineja. Merkis laihtui vankilassa yli 20 kiloa.
Henkinen väkivalta oli arkipäivää. Esimerkiksi kun läheiset lähettivät Merkisille paketin, jossa oli ruokaa ja muita tarvikkeita, se saatettiin takavarikoida ihan kiusallaan. Lepotaukoja ei sallittu päivän aikana, vaan usein juuri poliittiset vangit joutuivat raskaimpiin ja likaisimpiin töihin.
– Vartijat pitivät meitä natseina ja isänmaan pettureina ja sanoivat sen jopa ihan ääneen. Sellissäni olleet murhaajat saivat parempaa kohtelua kuin minä, Merkis sanoo.
Usein henkinen väkivalta ilmeni myös niin, että juuri kun poliittisen vangin tuomio oli päättymässä, hänelle lätkäistiin lisää vankilavuosia tekaistujen syytteiden nojalla.
– Monille ystävilleni kävi niin.
Ennen pidätystä Merkisilla oli ihana elämä, ammatti ja parisuhde.
Tuhottu elämä
Oltuaan kolme vuotta vankilassa, syyskuussa 2025, Merkis vapautettiin. Yhdessä 50 muun vangin kanssa hänet pakkosiirrettiin Valko-Venäjältä Liettuaan.
Parin kuukauden jälkeen Merkis muutti Puolaan. Hän pitää itseään onnekkaana, että vapautui yllättäen vankilasta, mutta elämä on kaikkea muuta kuin ruusuilla tanssimista.
– Usein ihmiset ajattelevat, että poliittisten vankien vapauduttua kaikki on hyvin. He ovat onnellisia ja jatkavat elämäänsä. Todellisuudessa entinen elämäni on tuhottu täysin, eikä minulla ole tällä hetkellä mitään.
Merkis ei ole nähnyt iäkästä isäänsä vuosiin eikä tällä ole mahdollisuutta vierailla Puolassa. Tyttöystävän kanssa asiat ovat vankilavuosien aikana mutkistuneet, sillä minkäänlaista tapaamisoikeutta ei ollut.
– Minulta vietiin kaikki. Ammatti, ihmissuhteet, kotimaani. Pitää sopeutua uudelleen kokonaan uuteen elämään ja yhteiskuntaan ja teeskennellä, ettei niitä kolmea vuotta elämässäni olisi ollutkaan, Merkis sanoo.
Ne asiat, jotka toivat Merkisille aiemmin iloa, eivät enää sitä tuo. Hän ei voi palata Valko-Venäjälle, koska pidätyksen riski on liian suuri. Tällä hetkellä hän odottaa vielä muutamia asiakirjoja saadakseen oleskeluluvan ja työluvan Puolaan.
– Sen jälkeen aion palata rakastamaani ammattiin, toimittajaksi. Sitä Lukashenka ei onnistunut minulta viemään.
Anna Egutkina työskentelee MTV Uutisten toimittajana, jonka erikoisosaamisalue on Venäjä.
Egutkina tuotti ja juonsi myös Itä Nyt -nimistä ohjelmaa, joka käsitteli pintaa syvemmältä Ukrainan, Venäjän ja itäisen Euroopan ilmiöitä sekä ihmisiä.
Egutkinaan voit olla yhteydessä esimerkiksi juttuvinkkeihin liittyen.
