Viisi prosenttia 15 vuotta täyttäneistä ei ole ottanut eikä aio ottaa koronarokotetta, selviää MTV Uutisten kyselystä. Keskustelun kärjistyminen voi marginalisoida rokotteiden vastustajia entisestään, arvioi sosiologian ja valtiotieteiden tohtori Johanna Nurmi.
Tehohoidon kuormituksen kasvu ja koronapassin valmistelu on lisännyt yhteiskunnallista keskustelua rokottamattomuudesta.
Keskustelukulttuuri, jossa samanmieliset keskustelevat keskenään, eikä esimerkiksi rokotekriittisillä ole kosketuspintaa yhteiskunnan rakenteisiin luottaviin ja rokotteita puolustaviin, voi johtaa kriittisten väestöryhmien marginalisoitumiseen, huomauttaa sosiologian ja valtiotieteiden tohtori Johanna Nurmi.
– Se edelleen heikentää luottamusta virallisia suosituksia ja julkaista terveydenhuoltoa kohtaan, Nurmi summaa.
Nurmi kertoo, että myös pakkokeinoilla on vastaava vaikutus.
– Eli jos koronapassin merkitys tästä kasvaa, niin kyllä se luultavasti vaikuttaa mielipiteiden kärjistymiseen ja ihmisten turhautumiseen. Pakkokeinot aiheuttavat vastareaktioita.
Rokotekehittelyn mediaseuranta ja muisto Pandemrixistä saattavat vaikuttaa
MTV Uutisten kyselyn mukaan viisi prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista ei ole ottanut eikä aio ottaa koronarokotetta.
