Kelan kilpailutuksen myötä puheterapian hinta on vuoden 2027 alusta lähtien 134 euroa.
Kelan kuntoutuspalveluiden kilpailutus on aiheuttanut laajaa huolta puheterapeuttien keskuudessa.
Kela kilpailutti vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluntarjoajat keväällä, mikä asettaa puheterapialle hintakaton 134 euroon 45 minuutin terapiakäynniltä ensi vuoden alusta lähtien.
Kelan tukemaa puheterapiaa sai vuonna 2025 kaksinkertainen määrä lapsia verrattuna vuoteen 2016. Myös kustannukset ovat nousseet 46 miljoonasta eurosta lähes 103 miljoonaan euroon.
Alan ammattilaiset kertovat, että kilpailutuksen myötä palveluiden laatu ja terapian vaikuttavuus ovat vaarassa, kun hintakatto ja lyhentyneet terapiajaksot pakottavat ottamaan vastaan enemmän asiakkaita.
Lue myös: Puheterapiaa saavien lasten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa
Laatu syrjäytettiin hinnan tieltä
Aiemmin myös puheterapeutin kokemus ja lisäkoulutus ovat olleet vaikuttavia tekijöitä Kelan kilpailutuksessa.
Puheterapeuttiliiton puheenjohtaja ja logopedian dosentti Soile Loukusa pitää kilpailutuksen suurimpana ongelmana juurikin laadun syrjäyttämistä.
– Se, mikä puheterapeuttiliittoa järkytti heti alkuun tosi voimakkaasti, oli se, että laatu lähti tästä kilpailutuksesta pois. Hinta on se, johon tämä kilpailutus pohjaa. Aikaisemminhan myös laadulla on ollut merkitystä.
Liiton mukaan puheterapeuttien erikoistunut ammattitaito on perustunut jatkokoulutuksiin, joihin terapeutit hakeutuvat ja maksavat ne itse.
Vaikutuksia puheterapian saatavuuteen voi olla etenkin syrjäisimmillä seuduilla.
– Huolestuttaa erityisesti näiden syrjäseutujen lasten kannalta. Jos puheterapeutti lähtee ajamaan pitkän matkan päähän, hän ei mitenkään voi ottaa päivään samanlaista määrää asiakkaita kuin kasvukeskuksissa. Käykö sitten niin, että ne palvelut heikkenevät sieltä entisestään? Loukusa pohtii.
Vuosikymmeniä alalla työskennellyt puheterapeutti Annukka Kuutsa pohtii, että asiakasmäärän kasvattaminen voi heikentää terapian laatua.
– En haluaisi nostaa taas asiakasmäärää, vaikka kyllä se todennäköisesti on edessä jollain tapaa.
Asiakkaiden määrä vaikuttaa siihen, miten paljon puheterapeutti voi valmistella asiakkaidensa puheterapiatapaamisia. Puheterapiassa on tärkeää motivoida lasta tämän omilla mielenkiinnon kohteilla.
– Minä yleensä käytän viikonloppuisin 4–6 tuntia aikaa seuraavan viikon valmisteluihin. Jos asiakkaita on enemmän, niin minä en pysty tätä kasvattamaan ja silloin vaikuttavuus kärsii. Mietin kovasti, miten käy terapeutin motivaatiolle, Kuutsa pohtii.
Lue myös: 11-vuotiaan Danialin perheessä puhutaan neljää kieltä – tutkija kertoo, miksi monikielisyys ei sekoita lasta
Terapeuttien tulot laskevat
Kuutsa kertoo, että hänen tulonsa laskevat kilpailutuksen myötä reilusti. Ennen kilpailutusta hän oli pohtinut asiakasmäärän vähentämistä lähestyvän eläkeiän vuoksi.
– Konkreettisesti se vaikuttaa sillä tavalla, että minun tuloni vuodenvaihteessa tippuvat 30 prosenttia.
– Olin ajatellut vähän vähentää asiakasmäärää iän takia, mutta se jää nyt ainakin tapahtumatta.
Myös puheterapeuttiyrittäjä Raisa Selkämaa näkee kilpailutuksen vaikutukset arjessaan.
– Terapeutin laatupisteillä ei ole mitään merkitystä enää tässä kilpailutuksessa. Periaatteessa vastavalmistunut sekä vuosien kokemuksen ja täydennyskoulutusten omaava terapeutti ovat samalla viivalla.
– Se vaikuttaa todella radikaalisti ainakin minun palkkaan ja monien muidenkin palkkaan. Olen yrittäjä ja minun liikevaihtoni tulee tietysti laskemaan paljon, ellen nosta asiakasmäärää selkeästi, mikä taas vaikuttaa siihen laatuun, mitä pystyn tarjoamaan asiakkaille.
Kuutsan mukaan kilpailutuksen tavoitteena on myös, että lapset tulevat jatkossa terapeuttien omiin vastaanottotiloihin. Tähän asti puheterapeutti on yleensä mennyt lapsen luo esimerkiksi kouluun tai päiväkotiin.
– Vanhemmat joutuvat hakemaan oman lapsen kesken työpäivän, eli tuovat puheterapiaan ja palauttavat tai sitten he kulkevat Kela-taksilla. Tämäkään ei tunnu kovin edulliselta, Kuutsa pohtii.
– Vaikka asun Espoossa, minulla on ollut asiakkaita välillä Kirkkonummella. En enää välttämättä pysty tarjoamaan sellaista palveua, koska kriteerit tulevat muuttumaan sen verran paljon, Selkämaa lisää.
Lue myös: Kelan matkakorvaukset räjähtivät – taustalla nämä syyt
Terapian vaikuttavuus vaarassa
Puheterapeuttien mukaan lapsille annettavien puheterapian kertamäärät ovat vähentyneet. He korostavat, että liian lyhyet terapiat eivät tuota tulosta.
– Terapian vaikuttavuus kärsii, jos käyntimäärät ovat liian pienet. Tarpeen ja resurssien sekoittaminen on ongelmallista, sillä lapsen tarve pitäisi määrittää ensin, Kuutsa sanoo.
Terapiakäyntejä saatettiin vielä 2000-luvun alussa suositella 90 kertaa vuodessa, nyt vain 30–60 kertaa vuodessa.
– Puheterapeutit käyttävät näyttöön perustuvia menetelmiä kuntoutuksessa. Se, että joku menetelmä voi olla vaikuttava, siihen tarvitaan riittävästi kertoja. Jos on esimerkiksi vain kymmenen kertaa käytettävissä, niin hyvin harvoissa tapauksissa se kuntoutus on silloin tuloksellista, Loukusa muistuttaa.
Vaikka lasten määrä Kelan tukemassa puheterapiassa on kasvanut, myös puheterapeutteja on aiempaa enemmän. Lyhemmät terapiajaksot ja Kelan kilpailutus vaikeuttavat puheterapeuttien asiakashankintaa entisestään.
