Vuoteen 2025 mennessä 75 prosenttia työntekijöistä on milleniaaleja. 1980–2000-luvulla syntyneiden aikuisten johtaminen koetaan mahdottomaksi tehtäväksi – ovatko he työnantajan painajaisia, epälojaaleja ja kärsimättömiä haihattelijoita?
Eivät. Ainakaan ihan niin mustavalkoisesti, sanovat Atte ja Karoliina Mellanen. Hyvät, pahat ja milleniaalit on heidän esikoisteoksensa, jossa käsitellään erityisesti nuorten aikuisten johtamismenetelmiä. Stereotypiat tyypillisistä milleniaaleista kuulostavat karuilta, mutta Mellasten mukaan kolikolla on toinenkin puoli.
– Kärsimättömyyden vastapuolena on se, että me teemme asioita hyvin nopeasti ja haluamme, että asiat etenevät myös nopeasti, Karoliina Mellanen sanoo.
Nuoret aikuiset ovat tähän astisen työelämän koulutetuin sukupolvi. Negatiivisten stereotypioiden sijaan Mellasten mukaan nuoret aikuiset ovat työelämässä aiempaa kunnianhimoisempia sekä aikaansaavampia, mutta myös vaihtelunhaluisia.
Lue myös: Se hetki oli viimeinen pisara Carolinalle, ymmärsi olevansa loppu: "Silloin tajusin, ettei homma ole enää kasassa" – psykologi puhuu jo burnout-sukupolvesta
– Työnantajatkaan eivät sitoudu enää työntekijöihin samalla tavalla kuin aikaisemmin. Se, että saat vakipaikan, ei välttämättä tarkoita, että työnantajakaan pitää sua siellä eläkkeeseen asti, Karoliina Mellanen sanoo.
Jopa 37 prosenttia nuorista aikuisista suunnittelee seuraavaa askelta uralla, vaikka ovat juuri astuneet uuteen työtehtävään.
– Maailma on muuttunut huomattavasti. Enää pitkää uraa ei välttämättä edes haeta, sanoo Atte Mellanen.
40 vuotta samassa talossa ja kultakello eläköitymisen kynnyksellä harvoin ovat tavoite työelämässä – nyt halutaan voida hyvin, ja tehdä omien arvojen mukaista työtä.
"Mikä hitto niitä oikein vaivaa?"
Suomessa taloudellinen elintaso ja hyvinvointi ovat kohonneet viimeisen sadan vuoden aikana. Laman aikana syntyneet lapset, nyt nuoret aikuiset, ovat tottuneet vapauteen valita. Mellasten mukaan se voi näyttäytyä vanhemmalle sukupolvelle epälojaaliutena tai kärsimättömyytenä työelämässä.
Lue myös: Tutkimus: Burnout lisää rytmihäiriön riskiä – tutkija selittää, miksi
– Meidän sukupolvemme on tottunut saamaan kaiken kustomoituna, ja sitä samaa me haluamme työltä ja johtamiselta, Karoliina sanoo.
Esimies nähdään korkean auktoriteetin sijaan sidosryhmänä, jonka toivotaan ottavan huomioon myös työntekijän hyvinvointi. Mellaset kehottavat työnantajia tutustumaan alaisiinsa sekä arvostamaan työntekijän johtamistoiveita.
– Kaikki lähtee liikkeelle luottamuksen ilmapiirin luomisesta ja hyvästä työyhteisöstä, Atte sanoo.
Uupumuksesta uusi kansantauti
Kun puhutaan nuorista työntekijöistä, on puhuttava myös uupumuksesta. Mellasten visiona on työelämä, jossa organisaatiot eivät menesty loppuunpalavan työntekijän kustannuksella, vaan hyvinvoivan ja työstään nauttivan työntekijän ansiosta.
Yksityisiä terveydenhuoltopalveluja tuottavan Mehiläisen mukaan vakavasta työuupumuksesta kärsii jo nyt 2–3 prosenttia kaikista Suomen työikäisistä.
Miksi nuoret työntekijät uupuvat niin kovasti?
– Tapauksia diagnosoidaan enemmän ja ihmiset hakevat helpommin apua. Sen lisäksi esimerkiksi sosiaalinen media lisää paineita, Atte sanoo.
Sosiaalisessa mediassa korostetaan enemmän elämän hyviä hetkiä kuin huonoja puolia, on oltava hyvässä kunnossa ja hieno ura. Mellasten mukaan työelämän vaatimuksetkin ovat lisääntyneet huomattavasti, joten esimiehen täytyy opetella kommunikoimaan alaistensa kanssa entistä paremmin.
– Jos sinulla on työnantajana ongelmia milleniaalijohtamisen kanssa, kysy häneltä. Johtaminen ei ole rakettitiedettä vaan kyse on paluusta inhimillisten perustarpeiden äärelle, Atte päättää.