Mainos

Se hetki oli viimeinen pisara Carolinalle, ymmärsi olevansa loppu: "Silloin tajusin, ettei homma ole enää kasassa" – psykologi puhuu jo burnout-sukupolvesta

8:29
Katso Carolina Simbergin ja psykologi Merita Petäjän haastattelut MTV Uutiset Livestä!

Carolina Simberg, 30, poti pitkäaikaista väsymystä ja havahtui tilanteeseen, etteivät omat voimavarat enää riittäneet. Tilannetta varjosti myös useamman rakkaan sukulaisen poismeno. 

Carolina ei ole ainoa ikäisensä, sillä yhä useampi millenniaali kärsii työuupumuksesta tai muista mielenterveyden ongelmista. Y-sukupolven edustajia eli millenniaaleja ovat tällä hetkellä 22–38-vuotiaat henkilöt, jotka ovat varttuneet internetin aikakaudella.

– Opiskelin pääsykokeisiin, kävin töissä ja hoidin myös ylimääräisiä työvuoroja. Eräänä päivänä päiväunien jälkeen kolhaisin otsaa tietokoneella ja purskahdin hysteeriseen itkuun. Silloin tajusin, ettei homma ole enää kasassa, Simberg kertoo.

Simberg otti yhteyttä työterveyteen ja jäi parin viikon sairauslomalle. Sen jälkeen alkoi pitkä tie kohti Kelan tukemaa psykoterapiaa ja eheämpää elämää.

– En halunnut leikata työtunteja, mutta opettelin ottamaan työn kevyemmin. Työpäivät rytmittivät hyvin päivää. Minulla oli uniongelmia, joten nukkumisen lisäksi minun täytyi opetella miten myös hereillä ollessa voi palautua, Simberg kertoo.

Työuupumus ei välttämättä näy ulkopuolisille 

Simbergin mukaan työuupumus ei välttämättä näy ulkopuolisille selvästi. Omiksi oireikseen Simberg mainitsee jatkuvat päänsäryt, kiukkuisuuden ja lyhyen pinnan.

– Olin aina herätessäni väsynyt, niin kuin olisin kävellyt koko yön. Pelkäsin, että minut leimataan laiskaksi. Se ei kuitenkaan ole totta, sillä työuupumukseen ei päädy laiska ihminen, Simberg lisää.

Simberg kokee saaneensa paljon tukea läheisiltään sekä hoitohenkilökunnalta. Hän ei ole asian kanssa yksin, sillä ilmiöön törmää yhä useammin.

– Kun puhuin omasta tilanteestani avoimesti, moni otti yhteyttä ja kertoi omista kokemuksistaan. Totesin monille ystävilleni, että "Ai säki käyt terapiassa?", Simberg sanoo.

Millenniaaleja yhdistää yhteiset sukupolvikokemukset

Psykologi Merita Petäjä on niin ikään törmännyt samaan ilmiöön ja kuvailee millenniaaleja burnout-sukupolveksi.

Petäjän mukaan y-sukupolven mielenterveysongelmat kumpuavat syvältä yhteiskunnan rakenteita muovanneista tapahtumista. Näitä tapahtumia ovat muun muassa 2000-luvun alun taloudellinen lama, vuoden 2001 ja sen jälkeiset terrosmi-iskut sekä ilmastonmuutos. Näistä on kehittynyt yhteinen sukupolvikokemus.

– Olemme kasvattaneet millenniaaleja pärjäämään tilanteessa kuin tilanteessa. Olemme viljelleet ”yes we can” -asennetta. Se on kuitenkin ristiriidassa maailman tapahtumien kanssa, Petäjä kertoo.

Millenniaalien identiteettiä siis leimaa "Yes I can" -asenne. Samaan aikaan esimerkiksi tulot ovat aiempaa sukupolvea 20 prosenttia pienemmät ja pätkätyöt tai nollatuntisopimukset aiheuttavat epävarmuutta elämässä myös taloudellisesti.

Aiemmin työn ympärille muodostunut identiteetti oli lähinnä tyypillistä nuorilla miehillä, ja naisten identiteetti rakentui enemmän perhesuhteiden ympärille. Nykyisin pariudutaan kuitenkin aiempaa vanhempina, eikä perhettä välttämättä perusteta. Tämän takia myös nuorten naisten identiteetti rakentuu aiempaa enemmän enemmän työn ympärille.

Nuoret ovat valmiita todistamaan paikkansa maailmassa lähes keinolla millä hyvänsä

Epävarma maailma ajaa nuoret tilanteeseen, jossa täytyy jatkuvasti varmistaa oma paikkansa. Petäjän mukaan nuoret ajattelevat, että omat voimavarat riittävät loputtomiin ja omien voimavarojen rajallisuus on vaikea hyväksyä.

– Tämä aiheuttaa sen, että nuoret ovat todella sitoutuneita työhönsä ja ovat valmiita todistamaan sen lähes keinolla millä hyvänsä. Työpäivät venyvät pitkiksi ja työasioita hoidetaan tauotta myös vapaa-ajalla, Petäjä kertoo.

Petäjän mukaan on tärkeää opetella tunnistamaan työuupumukseen ja ahdistukseen johtavia merkkejä jo alkuvaiheessa.

– Yksi selkeistä merkeistä on riittämättömyyden tunne. Jos voimavarat loppuvat kokonaan, on edessä paljon pidempi tie ja omaa identiteetti täytyy rakentaa uudestaan. Jatkuva riittämättömyyden tunne voi aiheuttaa ilottumuutta ja pitkässä juoksussa jopa kyynisyyttä, Petäjä varoittaa.

Tilanteeseen ei ole suoraa ratkaisua – "Jossain vaiheessa punainen lanka on katkennut"

Psykologisissa ilmiöissä ei pystytä havaitsemaan selkeitä kausaalisuhteita eli ei voida suoraan sanoa, että esimerkiksi internet aiheuttaisi masennusta. Millenniaalien mielenterveysongelmat ovat siis monien laajojen asioiden summa.

Petäjän mukaan tilanteeseen ei ole suoraa yhteiskunnallista ratkaisua.

– Meidän täytyy kestää kohdata tämä ilmiö. Millenniaaleja ei saa leimata laiskoiksi tai narsisteiksi, sillä se ei auta ollenkaan, Petäjä muistuttaa.

– Jossain vaiheessa meidän kasvattajien punainen lanka maailman menosta on katkennut. Ainoa tie eteenpäin on oppia sietämään epävarmuutta, sillä ongelmat eivät tule helpottumaan, Petäjä sanoo.

Päinvastoin. Y-sukupolven seuraajana on niin sanottu K-sukupolvi, joka on nimetty Nälkäpeli-elokuvista ja kirjoista tutun Katniss -hahmon mukaan. Kasvava sukupolvi kokee maailman edeltäjäänsäkin epävarmemmaksi ja turvattomammaksi, jossa eletään jatkuvassa taistelujen maailmassa. 

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja