Minna Tervamäki tanssi Kansallisbaletissa vuodesta 1986. Ammatti pisti terveyden lujille.

– Minulla oli nuorena vaiheita, jolloin en oivaltanut palautumisen tärkeyttä ammatissani. Rakkaus balettiin ja tanssin taika vievät helposti mukanaan, ja tahto tanssia ohitti järkevyyden. Ylitin kehoni voimavarat.
Minna Tervamäki teki kuusipäiväistä työviikkoa Suomen Kansallisbaletissa neljännesvuosisadan, 18-vuotiaasta asti. Seitsemän vuoden iässä aloitettu harjoittelu muuttui jo 11-vuotiaana hyvin kurinalaiseksi, ja 13-vuotiaana Tervamäki pääsi Oopperan balettikouluun, jossa tähdätään nuoresta iästä huolimatta selkeästi ammattiin.
– Tätä alaa, jos jotain, ei aloiteta ilman vankkaa koulutusta ja hyviä opettajia, Tervamäki sanoo.
Osa ballerinan urasta unelmoivista karsiutuu matkan varrella pois – ja hyvä niin.
– Jos keho ei luontaisesti sovellu alalle tai tekniikka on väärä, baletti ei välttämättä ole terveydelle hyväksi.
Työn ehdoilla myös vapaa-ajalla
Tervamäki pohtii, että yksilöurheilussa pyritään yleensä etenemään ja harjoittelemaan itse urheilijan mahdollisimman hyvän suorituksen ehdoilla. Baletissa näin ei ole.
– Meillä mentiin ison taidelaitoksen ehdoilla. Aikatauluja ei suuressa organisaatiossa voida sovittaa yhden ihmisen tarpeiden mukaan, Tervamäki sanoo.





