Erja Lehmus, 55, kiersi vuosia sirkusten mukana. Omaa vertikaalinumeroaan esittänyt Erja kertoo sirkuksen kasvattaneen hänestä maailmankansalaisen.
Erja Lehmus jätti 17-vuotiaana koulun kesken ja lähti Holiday on Ice -jääsirkuksen mukaan. Sieltä hän vaihtoi tavalliseen
sirkukseen ja päätyi lopulta Italiaan.
Erja työskenteli sirkuksen baletissa ja muiden esiintyjien partnerina ja alkoi harjoitella samalla omaa numeroaan. Tunnetun akrobaatin Langryn avulla Erja treenasi vertikaalinumeroa, jossa hän teki akrobaattisia temppuja köyden varassa ilman turvaverkkoa tai -köyttä.
Reilun vuoden harjoittelun jälkeen vertikaalinäytös oli valmis.
– Täytyy myöntää, että kun ensimmäistä kertaa kiipesin sinne kahdeksaan metriin, niin vähän hirvitti. Mutta pian siihen tottui. Minulla oli telinevoimistelutaustani vuoksi hyvin papua käsissä. Luotin käsiini, joten korkeus ei pelottanut. Nuorallakävelyä sen sijaan en olisi koskaan voinut tehdä.
Neljän Italian-vuoden jälkeen Erja päätyi sirkukseen Englantiin ja sieltä lopulta Suomeen. Elettiin vuotta 1980, kun Erja liittyi Sirkus Finlandiaan. Hän toi vertikaalinumeron ensimmäisenä esiintyjänä Suomeen.
Loistokkaiden esitysten takana elämä oli rankkaa.
– Nuoret tytöt ajattelevat, että sirkus on glamouria ja ihanaa sahanpurujen tuoksua, mutta totta puhuen taustalla on verta, hikeä ja kyyneleitä. Vuosia minulla oli niin hirveitä känsiä käsissäni, että hävetti sanoa käsipäivää, Erja nauraa.
Sirkuselämään kuului jatkuva treenaaminen ja aikaiset herätykset. Kovan harjoittelun tulokset näkyivät myös vartalossa.
– Kerran kävelin kahden veljeni kanssa hissistä, kun isä totesi, että "Minulla on kolme poikaa, ja Erjalla niistä on leveimmät hartiat".
Sirkus Finlandian tiiviistä yhteisöstä tuli Erjalle kuin toinen perhe.
– Kaikki auttoivat kaikessa. Itsekin myin lippuja, tein konttoritöitä, loin ponien lantaa ja kuulutin. Ulkomailla välillä ratsastin elefanteilla ja hevosilla. Olin jopa veitsitauluna.
Ensimmäisen kerran Erja lopetti sirkusuransa syksyllä 1983.
– Tiesin koko ajan, ettei sirkuselämä ole ikuista. Minun juureni eivät olleet sirkuksessa, vaikka sirkusporukasta tulikin minulle kuin toinen perhe.
Erja aloitti työt uuden hotellin vastaanotossa ja osti asunnon. Kului neljä vuotta, kunnes Sirkus Finlandian perustaja Carl-Gustaf Jernström soitti ja houkutteli Erjaa kiertueelle.
– Ensin ajattelin, olenko hullu, mutta yön yli asiaa mietittyäni huomasin suostuneeni.
Niinpä Erja lähti vielä kerran sirkuksen matkaan. Niinpä seuraavat kolme kesää kuluivat sirkuksessa ja talvet muissa töissä.
Vuonna 1990 Erja lopetti sirkuksessa lopullisesti ja opiskeli ensin ylioppilaaksi, sen jälkeen tradenomiksi ja lopulta maisteriksi.
Vuosiaan sirkuksessa Erja ei kadu päivääkään.
– Olen tutustunut sirkusihmisiin joka puolelta maailmaa ja oppinut kunnioittamaan eri uskontoja ja kulttuureja. Se Erja, joka minä olen, on kotikasvatuksen, mutta vielä enemmän sirkuksen muovaama. Se elämä vei mennessään. Edelleen joka kevät alan nähdä sirkusunia, joissa kuvittelen lähteväni kiertämään.
Studio55.fi/Tuuli Lindgren
Onko sinulla tarina kerrottavanasi?
Studio55.fi etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.
Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.