Minna Tervamäki aloitti balettiharrastuksen äidin ehdotuksesta seitsemänvuotiaana. Tanssillinen ja liikunnallinen tyttö oli mukana myös jazz-baletissa, modernissa tanssissa, voimistelussa ja tanhussakin, mutta baletti jätti muut tanssiharrastukset varjoonsa. Tänä vuonna hänet valittiin Suomen Kansallisbaletin tähtitanssijaksi.
– 11-vuotiaana menin balettikouluun, jossa oli paljon harjoituksia, ja teimme oppilasnäytöksiä. Se oli jo vakavampaa treenaamista. Harjoituksia oli kolme kertaa arkiviikolla, ja vielä viikonloppuisinkin treenasimme näytöksiä varten, Minna Tervamäki muistelee.
13-vuotiaana Tervamäki pääsi Suomen Kansallisoopperan balettikouluun, ja harjoittelusta tuli jokailtaista. Samaan aikaan hän aloitti opinnot musiikkiluokalla. Musiikki oli ollut Tervamäelle aina tärkeä asia, sillä olihan tanssi liikettä musiikkiin.
– Aloitin opinnot musiikkiluokalla samaan aikaan, kun pääsin balettikouluun. Muistan, että lähdin aamulla aikaisin ja tulin myöhään illalla kotiin. Se oli aika rankkaa aikaa. Jatkoin lukio-opintojakin loppuun asti, vaikka olin saanut jo kiinnityksen kansallisbalettiin.
Vaikka päivät täyttyivät musiikista ja tanssista, Tervamäki nautti täysillä.
– Minulla on ollut aina rakkaus, tahto ja motivaatio tanssia kohtaan. Jos löytää sellaisen asian, mistä näin hirveästi tykkää, pitää olla onnellinen. Kaikki eivät välttämättä löydä sellaista asiaa koskaan.
Keho seuraa vapaa-ajallekin
Tie ammattiballerinaksi ei ole ollut helppo. Ankara harjoitus vaikuttaa kehoon ja määrää tanssijan elämästä vapaa-ajallakin. Tervamäki tietää, mitä ihmiseltä vaaditaan, jotta voi päästä huipulle.
– Täytyy pitää itsensä haastamisesta ja kurinalaisuudesta. Kuten kaikissa urheilulajeissa, on oltava halu pistää itsensä todella likoon ja tehdä aivan valtavasti töitä. On paljon on asioita, joista olen joutunut luopumaan. Tanssijalle oma keho on työväline. Olen monesti sanonut, että voi kun voisi jättää kropan töiden jälkeen hyllylle ja lähteä viettämään vapaa-aikaa. Ei tarvitsisi huomioida kipuja ja kehon tarpeita niin tarkkaan.
Rankan harjoituksen jälkeen Tervamäen täytyy huoltaa kehoaan. Silloin tällöin hän joutuu turvautumaan särkylääkkeisiin, mutta paras keino palautua kovasta treenistä on nostaa jalat ilmaan, antaa niille viilennystä ja syödä terveellistä ja palauttavaa ruokaa.
– Jos on ollut rankka harjoitus, en voi lähteä sen jälkeen harrastusten pariin, vaikka mielenkiintoa löytyisi. En pysty myöskään lähtemään leffaan, koska en voi istua paikoillani. On pakko vetristellä lihaksia.
Kun tanssijan harjoitusaikataulu ei määräydy kehonhuollon mukaan, vaarana on ylikunto. Tanssiharjoituksiin mennään silloin kun niille on varattu aika tai kun koreografi on paikalla. Kroppa saattaa joutua välillä liian koville.
– Pitää yrittää välttää ylikuntoa ja pyrkiä tasapainoon. Joskus olen mennyt niin piippuun, että seurauksena on ollut vammautumisia. Se johtuu siitä, että tanssiminen on niin motivoivaa ja olen niin innoissani, etten huomaa, kun hälytyskellot soivat. Olen ylittänyt voimavarani moneen otteeseen, kun oma innostuneisuus on hämännyt.
– Täytyy kuitenkin muistaa, että olemme kaikki yksilöitä, ja myös työtehtävien laatu ja määrä vaikuttavat kehon tarpeisiin. Onneksi kaikki periodit eivät ole yhtä rankkoja ja elämässä voi tehdä muutakin.
"Olen todella ylpeä ryhmästäni"
Vaikka ballerinan työssä, kuten kaikissa muissakin, on omat huonot puolensa, Tervamäki on silti unelma-ammatissaan. Palkitsevinta on muun muassa se, että hän saa olla mukana luovassa ja inspiroivassa yhteisössä ja tehdä työtä upeiden koreografien, ohjaajien ja tanssipartnereiden kanssa.
– Olen kiittänyt mielessäni monta kertaa sitä, että olen saanut tehdä niin luovien ihmisten kanssa työtä, se on tosi hieno asia. Lisäksi tykkään ihan hirveästi työyhteisöstämme. Tämä on loistava ryhmä, Tervamäki kehuu.
Tällä hetkellä Tervamäki tanssii Gamzattin-roolin Bajadeeri-baletissa. Syksyllä hän esiintyy uudessa Joutsenlammessa, ja keväällä on luvassa omia tuotantoja. Vaikka Kansallisbaletin eläkeikä, 44 vuotta, alkaa hiljalleen lähestyä, Tervamäki ei aio lopettaa tanssimista Kansallisbaletissa tehdyn uran jälkeenkään.
– Eläkeikä on erittäin ymmärrettävä, koska tämä on niin rankka ammatti, että ei voi pelkästään ikään katsoa. Jatkan tulevaisuudessa varmaankin omia projekteja ja koreografioita.
Tähtitanssijalle Suomen Kansallisbaletti on ollut todella mieluisa työpaikka.
– Olen ylpeä ryhmästäni, ja meillä on todella hyviä esityksiä hirveän monipuolisesti. Tämä on yksi tapa tuoda maailmaan jotain hyvää ja kaunista. Toivon, että katsojalle esitys on irtiotto arjesta, joka herättää samalla tunteita ja koskettaa jollain tavalla.