Jyväskylän keskussairaala eli Sairaala Nova on hoitajalakon myötä kriisissä, toteaa vt. sairaanhoitopiirin johtaja Juha Paloneva MTV Uutisille.
Näin siksi, että sairaalan kyky hoitaa päivystyksellistä ja muuta kiireellistä hoitoa ei ole johtajan mukaan riittävää.
– Kyllä se kiistatta näin on. Tämä on erittäin vakava paikka, Paloneva toteaa.
Huhtikuun alusta lähtien noin 25 000 hoitajaa ja kuusi sairaanhoitopiiriä on ollut lakossa. Tämä Tehyn ja Superin lakon niin sanottu ensimmäinen vaihe päättyi pitkänäperjantaina 15. huhtikuuta.
Keskiviikkona 20.4. on alkamassa lakon toinen vaihe, jonka myötä lakkoillaan 13 sairaanhoitopiirissä.
Lakon molemmissa vaiheessa on mukana Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, johon kuuluu muun muassa Jyväskylän keskussairaala, viralliselta nimeltään Sairaala Nova.
– Meillä on ollut tosi hankalaa kahden viikon ajan. Hoitojonojen kanssa on painiskeltu jo ennen tätä, mutta niiden kanssa päästiin etenemään hyvään suuntaan. Nyt lakko aiheuttaa suuria hankaluuksia potilaille suoraan ja sairaanhoitopiirille myöhemmin, Paloneva sanoo.
Potilaiden hengen turvaamisessa "suuria vaikeuksia"
Suojelutyöhön on ollut "hyvin vaikea" löytää riittävästi osaavia käsiä, Paloneva sanoo.
Suojelutyöllä tarkoitetaan Tehyn mukaan sellaista työtä, jonka tekeminen työtaistelun aikana on välttämätöntä kansalaisten hengen tai terveyden vaarantumisen ehkäisemiseksi tai sellaisen omaisuuden suojelemiseksi, mikä erityisesti vaarantuu työtaistelun vuoksi.
– Potilaiden terveyden ja hengen turvaaminen on ensisijainen tehtävä. Siinä olemme olleet suurissa vaikeuksissa, Paloneva toteaa.
Paloneva käyttää esimerkkinä tilannetta, jossa hänen mukaansa tiedetään, että potilaan on saatava tietyt hoidot ja tutkimukset, jotta vaaraa ei aiheudu.
Sairaanhoitopiirin johtajan mukaan Jyväskylään ei ole saatu suojelutyöhön sitä määrää henkilöstöä, mikä on työntekijäpuolelta luvattu.
– Suojelutyötä luvattiin niukasti ja kaikissa tapauksissa heitäkään ei kaikkia olla meinattu saada töihin, Paloneva sanoo.
Toistasataa haitta- ja vaarailmoitusta
Tehyn julkilausumat tavoitteet neuvottelukierroksella ovat palkankorotukset ja esimerkiksi työajan kattavat paremmat työolot. Näillä työntekijäosapuoli kertoo haluavansa turvata sen, että hoitajiksi halutaan ja alalla myös pysytään.
Kunta- ja hyvinvointialan työnantajat taasen ovat luonnehtineet palkkatoiveita sellaisiksi, ettei "Suomella ja suomalaisilla veronmaksajilla ole niihin varaa". Näin totesi KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen taannoin tiedotteessa.
Keskisuomalainen uutisoi viime viikolla, että Sairaala Novassa tapahtuneesta potilaan kuolemasta tehdään tarkka selvitys, sillä tapahtuneella voi olla yhteys hoitajalakkoon ja suojelutyövoiman puutteeseen.
Potilasturvan suhteen Jyväskylässä on Palonevan mukaan "kiistatta jatkuvasti vaikeuksia".
– Lakkoon liittyviä erilaisia haitta- ja vaaratapahtumailmoituksia on tehty kahden viikon aikana käsittääkseni ainakin toistasataa.
Ilmoitusjärjestelmää käytetään normaaliaikoinakin. Sitä kehotetaan hyödyntämään aktiivisesti, jotta mahdollisista ongelmista saadaan mustaa valkoiselle, Paloneva toteaa.
– Nämä toistasataa ilmoitusta ovat nimenomaan sellaisia tapauksia, joissa lakko on aiheuttanut häiriöitä. Eivät ne kaikki ole vakavia tilanteita, mutta hoidon pitkittymistä ja muuta riskiä tai uhkaa on syntynyt, Paloneva jatkaa.
Johtaja: Lakko kohdistuu potilaisiin
Potilasturva koostuu käytännössä monista asioista, sairaanhoitopiirin johtaja Paloneva muistuttaa.
Vaikka itse leikkauksen tekemiseen olisi oikeat henkilöt töissä, niin leikkauksen turvallinen läpivieminen kuvantamiseen ja kuljetuksineen vaatii paljon muutakin kuin ne henkilöt, jotka ovat läsnä itse leikkauksen aikana.
Palonevan mukaan hoitajalakko on tähdätty kiireettömään hoitoon. Ei siis päivystykselliseen ja kiireelliseen välttämättömään työhön, jossa nyt on suuria vaikeuksia.
– Ymmärrän, että lakko on työnantajan painostamista. Mutta se, että potilaat eivät saa välittömästi tarvitsemiaan hoitoja, kohdistuu nimenomaan potilaisiin.
– Totta kai työnantaja siinä mielessä kärsii, että kuumeisesti joudutaan tekemään toimenpiteitä, joilla välttämättömät hoidot saadaan turvattua. Tämä ei kuitenkaan suoranaisesti taloudellisesti vaurioita työnantajaa.
Työnantaja kärsii Palonevan mukaan enemmän siitä, että kiireetön hoito ei toimi. Tällä hetkellä se on seis, koska käytettävissä olevat vähän resurssit keskitetään kiireelliseen hoitoon.
– Hoitotakuulainsäädäntö on voimassa. Kysyntä ylittää hyvinäkin aikoina tarjonnan.
"Paine alkaa pian kasvaa"
Terveydenhuoltojärjestelmä on romahtamassa. Tätä on hoettu eri tahojen suulla koronapandemian aikana niin moneen kertaan, että virke menetti parin vuoden aikana ison osan tehostaan.
Palonevan mukaan koronakriisi ja hoitajalakko ovat tyystin erilaisia tapahtumia sairaaloiden kannalta.
– Mutta jos vain hoitohenkilöstön määrää mietitään, niin lakko on monta kertaa vaikeampi. Puhutaan ihan eri luokan tapahtumista. Koronaan liittyi näkymätöntä vaaraa kaikelle henkilöstölle, mutta nyt tiedetään ihan suoraan, että henkilökuntaa ei ole tulossa töihin, Paloneva sanoo.
Toisaalta koronan tuomia opetuksia on myös pystytty hyödyntämään hoitajalakon aikana.
– Tiedetään mitä toimintoja minimissään pitää olla, Paloneva toteaa.
Jyväskylän keskussairaala on toistuvasti viestittänyt aluehallintovirastoon, että kaikkia välttämättömiä toimintoja ei pystytä turvaamaan, Paloneva sanoo.
Itse asiakkaat ovat protestoineet ongelmia tähän mennessä verrattain vähän.
– Olisin odottanut, että alkaa tulla enemmän huolenilmauksia siitä, että hoidot lykkääntyneet. Toisaalta lakko on kestänyt vain kaksi viikkoa. Uskon, että paine alkaa pian kasvaa, Paloneva arvioi.
