Justus Annunen on Nuorten Leijonien valtava tähti – NHL-haikailun hän lopettaa lyhyeen: ”Sitten menee ihan päin helvettiä”

19-vuotias veräjänvahti on ollut yksi Liigan alkukauden sensaatiotapauksia. 13 ottelua ja torjuntaprosentti 94,7. Päästettyjen maalien keskiarvo vain 1,26 per peli.

Ei huono.

– Lumipallo lähti pyörimään oikeaan suuntaan. Sitä kautta sain hyvän itseluottamuksen, Annunen sanoo koko alkukaudestaan MTV Urheilun haastattelussa.

– Olen löytänyt oikean asenteen pelaamiseen. En turhia stressaile – pelaan vain, Annunen jatkaa.

Tämä näkyy myös jäällä. Nuorten MM-kisojen avausottelussa Ruotsia vastaan Annunen antoi valtavasti itseluottamusta Suomen muuten haparoineelle joukkueelle.

45 laukausta, isoa koppia toisensa perään. Siellä hän vain seisoi. Kaikessa rauhassa.

– En oikein tiedä, että mistä se rauhallisuus tulee. Luotan itseeni, eikä siellä kannata turhia heilua. Siitä on vain enemmän haittaa kuin hyötyä.

– Ehkä se (rauhallisuus) tulee osaltaan luonteesta. Pelin aikana pitää välillä ottaa itseä niskasta kiinni, jos ajatus karkailee. Sitä pitää vain keskittyä seuraavaan kiekkoon, mikä sieltä tulee. Se on ainut, mihin voi vaikuttaa. Erä kestää 30 minuuttia. Sen keskittyy. Sitten voi vähän huilata. Sitten taas uudestaan, Annunen taustoittaa.

Jääkiekonpelaaja

193 senttinen maalivahti on rauhallinen kaveri myös kentän ulkopuolella. Kun häneltä kysyy, että mikä tekee hänet onnelliseksi, on vastaus kuvastava.

– Lounaan jälkeinen kahvi, Annunen toteaa tyynesti, pienen virneen kera.

Jääkiekko on ollut aina isossa roolissa Kempeleessä syntyneelle Annuselle. Nuorempana hän ei ollut pelkästään maalivahti. Jääkiekko naposteli myös toisessa roolissa.

– Joskus pikkupoikana kysyttiin, että kuka haluaa mennä maaliin. Mulla oli heti käsi ylhäällä. Olen tykännyt tuosta hommasta heti ensimmäisestä kerrasta lähtien. En tiedä miksi. Jostain syystä se on ollut kivaa ja sitten se on jäänyt vähän niin kuin päälle. Olen tykännyt olla myös kenttäpelaaja. Jossain vaiheessa oli vain pakko valita toinen ja silloin minusta tuli maalivahti. Toki, se oli aika selkeää, että niin käy. Mutta aina kun oli mahdollista, niin kävin pelailemassa ihan myös kenttäpelaajana jääkiekkoa, Annunen sanoo nuoruudestaan.

Vuosien varrella jääkiekko on ottanut oman asemansa myös tulevaisuuden näkymistä ja tavoitteista.

– Vanhemmaksi kun on tullut, niin sitä on alkanut miettiä, että tästä voisi tulla ammatti. Nyt en ole ehtinyt oikein kouluakaan käydä. Nyt on laitettu kaikki tähän hommaan, Annunen viittaa arkeensa Oulussa.

Pilari

Tällä hetkellä Annunen on yksi Tshekin Trinecin kaupungin isoimmista tukijaloista. Hän on Suomen joukkueen ylivoimaisesti tärkein pelaaja.

Nuorten Leijonien joukkue on kokenut takaiskuja matkan varrella. Tuorein tuli vastaan alkulohkon avausottelussa, kun Rasmus Kupari loukkaantui. Kisat ohi.

LUE: Ikävä uutinen! Nuorten Leijonien tähden Rasmus Kuparin turnaus ohi

Tulivoima hupenee ja katseet kääntyvät yhä enemmän ja enemmän siihen, miten puolustus pelaa. Ja ennen kaikkea: miten Annunen pystyy kannattelemaan omiaan.

Roolinsa suhteen Annunen ei paukuttele henkseleitä. 

– Se kuka maalilla pelaa, niin sen pitää onnistua, jotta joukkue voi voittaa. Totta kai jo yksistään tuo luo sen ison roolin.

Kutsu nuorten MM-kisoihin oli iloinen uutinen Annuselle.

– En päässyt viime vuonna mukaan, niin totta kai, nyt kun kutsu tuli, niin lähdin todella hyvin mielin joukkueen matkaan. Oikein odotin innolla koko turnausta. Tämä on yksi kauden tavoitteista, Annunen sanoo Tshekeissä.

Annunen on NHL-seura Colorado Avalanchen varaus. Isokokoisen maalivahdin ylle voi jo nyt asettaa erittäin valoisia odotuksia. Ei olisi mitenkään yllättävää, jos hänestä tulisi joku päivä Avalanchen iso tukijalka.

Ihan samalla tavalla, mitä hän on nyt Nuorille Leijonille.

Annunen ei lähde kyseiseen leikkiin. Hänen jalat eivät harppaa tulevaisuuteen.

– Se tässä hommassa on hienoa, että ei voi oikein tehdä mitään suunnitelmia. Kun tekee, niin menee ihan päin helvettiä, Annunen naulaa, jatkaen:

– Pitää mennä vain päivä kerrallaan. Se selviää sitten, että missä sitä pelaa. Ei sen pidemmälle kannata miettiä, eikä saa miettiä. Pelataan nyt niin hyvin kuin pystyy ja nautitaan näistä hommista, Kärppä-vahti sanoo.