Leijonien kuopus Oliver Kapanen jatkoi tyylikkäästi sukunsa olympiaperinteitä.
Lue myös: Leijonien heikkoudeksi pelätty osasto yllätti – "Veti jackpotin"
Hyökkääjä Oliver Kapasen peli-ilo näkyi Milano-Cortinan olympialaisten jääkiekon pääareenan ylälehtereille saakka, kun 22-vuotias peluri pääsi vihdoin irti Suomen ja Slovakian pronssiottelussa myöhään lauantai-iltana.
Kapanen hyökkäsi ykkösketjussa Sebastian Ahon ja Artturi Lehkosen kaverina, hääri maskimiehenä Ahon tekemässä ottelun avausmaalissa ja esiintyi 6–1-voitossa kaikkiaan hyvin.
Haastattelualueelle saapui tyytyväinen nuori mies, joka jatkoi olympiakaukalossa isoisänsä Hannu Kapasen (olympiaedustus 1976) ja setänsä Sami Kapasen (1994, 1998 ja 2002) perinteitä.
– Hyvältä tuntuu. On paljon mukavampi lähteä mitalin kanssa kotiin kuin ilman. Välierässä tuli harmittava tappio, mutta kasasimme homman, Oliver tuumi.
Leijonat hävisi perjantai-iltana Kanadalle välierän maalein 2–3. Kapanen aukoi vaihtoaition luukkua ja odotti kentälle pääsemistä. Sitä ei tullut. Hän latasi kaiken tarmonsa pronssiotteluun, josta Suomen ykkösketjun mies Mikko Rantanen oli sivussa alavartalovamman takia.
– Virtaa oli paljon. Pääsin vihdoin irti ja pelaamaan hyvien ketjukaverien kanssa. He auttoivat tosi paljon jo ennen peliä, että pääsen sisään hommaan, Kapanen kiitteli Ahoa ja Lehkosta.
– Loppujen lopuksi asiat tulevat selkärangasta ja pelaa vain itseluottamuksella.
"Näitä hetkiä ei tule liikaa"
Kapanen on pelannut erittäin hyvän debyyttikauden Montreal Canadiensin NHL-joukkueessa ja kamppailee tulokkaiden maalipörssin kärkipaikasta. Hän odotti olympialaisissa suurempaa vastuuta, kuin mitä se Milanossa oli.
Matkalla oli myös huonoa tuuria, kun kolmossentteri Anton Lundellin sairastumisen myötä Kapanen olisi ollut todennäköisin korvaaja, mutta Kapanen joutui altistumisen takia itsekin sivuun Italia-ottelusta.
– Välillä oli aika raskasta, kun jouduin katsomaan sivusta. Sellaista urheilu välillä on, eikä kaikki ole tyytyväisiä. Loppu hyvin, Kapanen naurahti.
Kapanen harjoitteli ahkerasti ja käytti otteluiden alkuverryttelyissäkin minuuttinsa maksimaalisesti.
– Kävimme asioita läpi valmennuksen kanssa, ja he kehottivat pitämään itseni valmiina. Olen tyytyväinen, että pidin itseni valmiina.
Oliver on nyt olympiapronssimitalisti setänsä Samin tavoin. Samilla on pronssit Lillehammerista ja Naganosta.
– Aamupäivästä sain tiedon, että pääsen pelaamaan. Tein normaalit valmistelut, ja iltaa kohti. Oli makeaa. Näitä hetkiä ei tule liikaa.
Kapanen olisi ollut valmis myös Kanadan superjoukkueen kohtaamiseen edellisenä iltana.
– Virtaa oli paljon, kun en ollut päässyt tyhjentämään tankkia pariin viikkoon. Olisin ollut valmis, mutta vaikea sanoa jälkeenpäin. Olin valmis hyppäämään kaukaloon. Pelasimme hyvin Kanada-pelissä, hän ruoti 2–3-tappiota.
"Nousujohteinen turnaus"
Leijonat hävisi ensimmäisen ottelunsa Slovakialle 1–4. Kuoppaisen taipaleen jälkeen pronssiottelun voittaminen 6–1 maistui erinomaiselta.
– Nousujohteinen turnaus. Ei se ensimmäinen Slovakia-peli ollut huono. Emme saaneet tulosta aikaiseksi. Nyt saimme, Kapanen alleviivasi.
Kapanen oli varovainen, kun STT pyysi häntä arvioimaan näyttöjään maajoukkueessa tulevaisuutta varten. Hän debytoi tehokkaasti miesten MM-kilpailuissa jo 2024 ja osoitti nyt luonnetta, kun hyökkääjä ei alkanut purnata vähästä vastuustaan.
– Sen näkee sitten, vaikuttaako asioihin. "Pendo" (Antti Pennanen) on ollut tuttu valmentaja nuorisomaajoukkueista. Ulkopuolella ei ollut helppoa olla, mutta näytin, kun paikka tuli.