Journalistipalkinnot jaetaan tänään – uutisvuosi 2015 jäi historiaan: "Kuin Berliinin muurin murtuminen"

Uutisvuosi 2015 oli poikkeuksellinen monessakin suhteessa ja jää taatusti historiaan aivan samalla tavalla kuin Berliinin muurin murtuminen tai Neuvostoliiton luhistuminen.

Viime vuonna turvapaikanhakijoiden pako niin kriisialueilta kuin taloudellisesta ahdingosta toi Eurooppaan lähes puolitoista miljoonaa ihmistä. Euroopan maat heräsivät karuun todellisuuteen loppukesästä kun tulijoiden määrät koko ajan vain kasvoivat. Euroopan unionin Schengen-alue ja vapaan liikkumisen periaatteet Euroopassa menettivät merkityksensä muutamassa kuukaudessa, teräsaitoja alkoi nousta varsinkin Unkarissa ja Balkanilla monille rajoille. Myös yli 20 vuotta voimassa olleen Dublin-sopimuksen periaatteet romuttuivat, kun Kreikka ja Italia eivät pystyneet ja halunneet käsitellä tulijoiden turvapaikkahakemuksia vaan antoivat heidän jatkaa matkaansa muualle Eurooppaan, erityisesti Saksaan ja Skandinaviaan.

Uutisvuoteen kuuluivat myös rajut terrori-iskut Pariisissa, Germanwingsin perämiehen surmalento, Syyrian sisällissodan kiihtyminen, kotimaassa myös vaalit, uusi hallitus, sotesopat ja yhteiskuntasopimuksen pihtisynnytys.

"Euroopan rakenteet alkoivat natista"

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström toteaa, että uutisvuosi 2015 oli niitä käänteentekeviä vuosia, jotka jäävät historiaan.

– Tätä voi verrata Berliinin muurin murtumiseen tai Neuvostoliiton hajoamiseen, tämä pakolaisvirta Euroopassa, joka ulottui Suomeenkin asti. Euroopan rakenteet alkoivat natista. Suomeen tuli uusi hallitus joka alkoi muuttaa sitä yhteiskuntamallia, johon me olimme tottuneet. Voi hyvin sanoa, että tämän jälkeen Suomi ei ole entisensä.

Myös kokenut ulkomaantoimittaja, Tampereen yliopiston vieraileva journalismin professori Rauli Virtanen pitää taakse jäänyttä uutisvuotta hyvin poikkeuksellisena.

– En olisi ikinä uskonut miten tärkeäksi ulkomaan journalismi nousee Suomessa, eli valitettavasti tarvittiin tuhansien ihmisten kuolema Välimerellä, että suomalaisia alkoi todella kiinnostaa mistä nämä ihmiset tulevat. Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten tulo Eurooppaan oli ehdottomasti se tärkein aihe uutisvuodessa, joka sitten herätti paljon kysymyksiä ja minun mielestäni onneksi nosti jälleen kerran esille kuinka tärkeätä on, että toimituksilla on kirjeenvaihtajaverkosto tai alueilla käyviä kirjeenvaihtajia.

"Miksei suuri yleisö kiinnostu?"

Virtasen mielestä nyt on jo aika katsoa peiliin siinä, että turvapaikanhakijoiden asettumisesta Suomeen tehdyt jutut on hoidettu osittain huonosti.

– Mediatalot ovat hoitaneet tämän huonosti, mutta samalla voidaan kysyä, että eikö suurta yleisöä kiinnosta nämä jutut. Miksi tehdään hyvinkin alkeellisia juttuja Suomeen tulleista rintamakarkureista ja ihmetellään miten turvapaikanhakijoilla voi olla käytössään älypuhelimia.

Rauli Virtasen mielestä vielä loppukesästä ja alkusyksystä kriisin puhkeamisesta raportoitiin hyvin ja asiantuntevasti lähinnä ulkomaantoimittajien voimin, mutta turvapaikanhakijoiden asetuttua vastaanottokeskuksiin eri puolille Eurooppaa ja myös Suomea, vastuu raportoinnista siirtyi aluetoimittajille ja rikostoimittajille.

– Itse olisin kaivannut huomattavasti enemmän myös positiivisia juttuja näistä ihmisistä, ihmiskohtaloista, sen sijaan että koko ajan näkyvin huolenaihe mediassa on ollut se, että joukossa on ollut paljon elintasopakolaisia ja koko joukko leimataan sen perusteella.

Kantelut tutkittu, ei ylilyöntejä

Elina Grundströmin mielestä suomalainen media on selvinnyt haastavasta uutisvuodesta hyvin, mainettaan paremmin.

– Media on itse ollut yllättävän suuren mediahuomion kohteena, on puhuttu Venäjän informaatiovaikuttamisesta, valeuutissivustoista, syytetty mediaa asioiden pimittämisestä.

Grundströmin mukaan yleisen keskustelun kärjistyminen on näkynyt myös täällä Julkisen sanan neuvostossa, kantelujen määrän kasvuna.

– Kun kantelut on tutkittu, ylilyöntejä ei ole paljastunut, media on pärjännyt yllättävän hyvin. On myös pystytty seuraamaan näitä nopeita uusia tilanteita. Mitä tulee tähän turvapaikanhakijatilanteeseen niin silloin elokuussa hetken aikaa jouduttiin miettimään tätä uutta tilannetta, mutta sen jälkeen meillä on ollut valtava määrä erittäin hyvää journalismia, jota meille on kertynyt tästä ilmiöstä ja myös sen syistä.

Niin Grundströmiä kuin Virtasta huolettavat oikeiden tiedotusvälineiden kanssa kilpailevat ja niitä muistuttavat verkon valesivustot sekä valheellinen informaatio.

– Ehkä ihmisten medialukutaito kuitenkin kasvaa, kun huomataan, että valesivustojen jutut osoittautuvat valheeksi ja kuplaksi, täysin paikkaansa pitämättömäksi. Ihmiset miettivät ehkä entistä enemmän, mitkä sosiaalisen median välityksellä jaettavat jutut oikeasti pitävät paikkansa ja mitkä eivät, toteaa Virtanen.

– Mutta toki voi kysyä, missä määrin myös oikeat tiedotusvälineet ovat joillakin jutuillaan luoneet pelkoa ja pelon ilmapiiriä. Positiiviset jutut ovat jääneet varjoon tai kokonaan tekemättä. On tarvittu jalat maassa seisovia "uuninpankkopoikia", kuten kolumnisti Saku Timosta ja muitakin katkaisemaan turhalta kiihkolta siivet.

"Journalismi ei kriisissä"

Suomalaisten toimittajien raportoinnin oikeudenmukaisuutta tarkkailevan Julkisen sanan neuvoston Elina Grundström alleviivaa, että oikeat toimittajat ja mediatalot ovat sitoutuneet työssään journalistin ohjeisiin ja hyvään lehtimiestapaan. Näin ei ole valemedioiden ja -sivustojen kohdalla. Sekä hän että professori Rauli Virtanen näkevät suomalaisten mediatalojen lähitulevaisuuden vielä hyvänä, mutta taloudellisesti haasteellisena.

– Median tulevaisuus on täynnä haasteita tällä hetkellä ja on mahdotonta ennustaa, mitkä verkkomediat ovat pystyssä viiden vuoden kuluttua ja mitkä paperilehdet vielä ilmestyvät, Virtanen toteaa.

Elina Grundström painottaa, että journalismi ei ole kriisissä, vaikka mediataloilla onkin nyt taloudellisesti ahdasta.

– Meillä tehdään erittäin paljon kovatasoista journalismia vaikeista aiheista. Aiheet ovat paljon aiempaa monimutkaisempia veroparatiiseineen, budjettimuutoksineen, informaatiosotineen ja aarnioineen, sanoo Grundström. 

Tutustu kilpailun ehdokkaisiin Katsomossa.