Vuoden paras juttu, journalistinen teko, vuoden paras kirja ja Vuoden journalisti valitaan tänä iltana Bonnierin Suuren journalistipalkinnon juhlagaalassa Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla.
Uutisvuosi 2015 oli poikkeuksellinen monessakin suhteessa ja jää taatusti historiaan aivan samalla tavalla kuin Berliinin muurin murtuminen tai Neuvostoliiton luhistuminen.
Viime vuonna turvapaikanhakijoiden pako niin kriisialueilta kuin taloudellisesta ahdingosta toi Eurooppaan lähes puolitoista miljoonaa ihmistä. Euroopan maat heräsivät karuun todellisuuteen loppukesästä kun tulijoiden määrät koko ajan vain kasvoivat. Euroopan unionin Schengen-alue ja vapaan liikkumisen periaatteet Euroopassa menettivät merkityksensä muutamassa kuukaudessa, teräsaitoja alkoi nousta varsinkin Unkarissa ja Balkanilla monille rajoille. Myös yli 20 vuotta voimassa olleen Dublin-sopimuksen periaatteet romuttuivat, kun Kreikka ja Italia eivät pystyneet ja halunneet käsitellä tulijoiden turvapaikkahakemuksia vaan antoivat heidän jatkaa matkaansa muualle Eurooppaan, erityisesti Saksaan ja Skandinaviaan.
Uutisvuoteen kuuluivat myös rajut terrori-iskut Pariisissa, Germanwingsin perämiehen surmalento, Syyrian sisällissodan kiihtyminen, kotimaassa myös vaalit, uusi hallitus, sotesopat ja yhteiskuntasopimuksen pihtisynnytys.
"Euroopan rakenteet alkoivat natista"
Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström toteaa, että uutisvuosi 2015 oli niitä käänteentekeviä vuosia, jotka jäävät historiaan.
– Tätä voi verrata Berliinin muurin murtumiseen tai Neuvostoliiton hajoamiseen, tämä pakolaisvirta Euroopassa, joka ulottui Suomeenkin asti. Euroopan rakenteet alkoivat natista. Suomeen tuli uusi hallitus joka alkoi muuttaa sitä yhteiskuntamallia, johon me olimme tottuneet. Voi hyvin sanoa, että tämän jälkeen Suomi ei ole entisensä.

