Jokainen suomalainen on lain mukaan elinluovuttaja, mutta vain harva on kertonut tahtonsa luovutukseen: Tällaisia elinsiirtoja Suomessa tehdään

Vain kolmasosa suomalaisista on ilmaissut elinluovutustahtonsa ja ainoastaan 31 prosenttia tietää omaisensa elinluovutustahdon. Asia ilmenee munuais- ja maksaliiton teettämästä tutkimuksesta.

Suomessa tehdään munuaisen-, maksan-, sydämen-, keuhkon-, haiman- ja ohutsuolensiirtoja.

Viime vuonna Suomessa elinsiirtoja tehtiin yhteensä 408 kappaletta. 

Kaikkein eniten siirretään munuaisia. Vuonna 2020 siirrettiin yhteensä 263 munuaista ja niitä on siirretty Suomessa jo vuodesta 1964 alkaen. 

Toiseksi eniten tehdään maksansiirtoja, joskin huomattavasti vähemmän. Viime vuonna maksansiirron sai 75 ihmistä. 

Lue myös: Historiallinen ensilento! Munuainen kuljetettiin naiselle onnistuneesti drone-lennokilla – potilas oli odottanut tervettä elintä kahdeksan vuotta

Osa menehtyy elinsiirtojonoon

Elinsiirto on joskus ainut vaihtoehto pitkälle edenneen sairauden hoidossa ja monella tästä alkaakin elintärkeä kamppailu aikaa vastaan.

– Valitettavasti kymmenesosa heistä (elinsiirtoa odottavista) menehtyy, koska sopivaa siirrännäistä ei löydy ajoissa, kertoo Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa. 

Suomessa lähtökohtaisesti jokainen on elinluovuttaja. 

– Kuka tahansa meistä voi olla luovuttaja, sillä Suomen lain mukaan jokainen on luovuttaja, jos ei ole sitä eläissään kieltänyt. Tärkeää olisi, että jokainen ilmaisisi oman elinluovutustahtonsa, koska se nopeuttaa ja helpottaa sitä prosessia. 

Lue myös: Suomessa tehtiin ennätysmäärä elinsiirtoja viime vuonna

Monta tapaa ilmaista tahtonsa

Oman tahtonsa ilmaisemiseen on monta erilaista vaihtoehtoa.

Monelle lienee kaikkein tutuin keltainen, paperinen elinluovutuskortti.

Tämän lisäksi on myös muita vaihtoehtoja.

– Tiedon voi laittaa Omakantaan, meiltä löytyy mobiilisovellus ja nykyään myös ihan tahdon kertominen läheisille on riittävä tapa kertoa elinluovutustahto. 

Kenekään ei tarvitse itse miettiä sitä, kelpaako elinluovuttajaksi vai ei, sillä päätöksen tekee aina lääkäri.

Edes korkea ikä ei välttämättä rajaa elinluovutusta pois

– Kalenteri-ikää tärkeämpää on elinten kunto ja välttämättä vakavakaan perussairaus ei estä elinluovutusta. Ainoastaan viiden vuoden sisällä sairastettu syöpä tai aktiivinen hepatiitti B- tai HIV-infektio ovat esteitä luovutukselle, Inomaa listaa.

Kaikkein yleisimmin elinluovuttajaksi päätyy aivoverenvuodon seurauksena, mutta esimerkiksi munuaisen voi siirtää elävältäkin luovuttajalta. 

Elinsiirtoleikkaukset on keskitetty Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan. Elinluovutusleikkauksia tosin tehdään aivokuolleilta elinluovuttajilta keskusairaaloissa ja suuremmissa alueellisissa sairaaloissa elinsiirtokirurgien toimesta. 

Lue myös: Paavo oli 24-vuotias kun kuuli sisäelimensä pettäneen – nyt hänet on pelastettu jo kahdesti elinsiirrolla: "Tällä hetkellä minulla on neljä munuaista, joista vain yksi toimii"

Uusi elin, uusi elämä

Elinsiirrot Suomessa onnistuvat hyvin ja tulevaisuus siirteen saajalla näyttää valoisalta.

– Elinsiirto pelastaa saajansa hengen tai ainakin parantaa merkittävästi elämänlaatua. Vuoden kuluttua elossa on yli 90 prosenttia elinsiirron saaneista. 

Monella normaali elämä jatkuu siirteen jälkeen. Palataan kenties töihin ja opiskelemaan. 

Siirteen kanssa voi elää hyvinkin pitkään. Vielä ei edes tiedetä, miten pitkään.

– Suomesta löytyy munuaisensiirron saanut rouva, jolla on kulunut jo yli 50-vuotta elinsiirrosta. 

Moni saa siis merkittävän jatkoajan elämälleen.

– Vieläkään ei tiedetä, että miten pitkään tämäkin munuainen voi kestää, Inomaa kertoo. 

Videolla Inomaa kertoo muun muassa siitä, että Suomi kuuluu Pohjoismaiden yhteiseen hätähakuun. Innomaa kertoo myös, voiko omainen kieltää elinluovutuksen.

Katso koko haastattelu yllä olevalta videolta.