Jasmin, 24, pettyi monella tapaa kesätyöpaikkaansa Hangossa: Salassapitosopimuksen vaatiminen oli jo liikaa – MaRa ry: Täysin mahdollista tällä alalla

MTV Uutiset kertoi eilen sosiaalisessa mediassa paljon kohua ja jopa raivoa herättäneestä kokemuksesta. 

Myökään työntekijöille ravintolan toimesta järjestetty majapaikka ei vastannut kesätyöntekijän odotuksia. Työmarkkinajohtaja Eero Lindström Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:stä ei ota kantaa juuri tähän yksittäiseen tapaukseen, mutta kommentoi asiaa yleisellä tasolla. 

Lindströmin mukaan uhkasakkoon perustuvan salassapitosopimuksen tekeminen on lain mukaan mahdollista ja aina osapuolten sovittavissa. Valveutuneen työnantajan kannattaa hänen mielestään joissakin tapauksissa tällainen tehdä.

– Jos halutaan, että työntekijä on velvollinen säilyttämään liikesalaisuuksia omana tietonaan myös työsuhteen päättymisen jälkeen, pitää siitä nimenomaisesti erikseen sopia. Tyypillisesti salassapitosopimus koskee hinnoittelua, asiakastietoa, hankintakanavia, katteita ja niin edelleen. Ne ovat nimenomaan kyseisen yrityksen toimintaan liittyviä asioita, eivät yleisesti tiedossa.

Sakon määrään ei laissa ole otettu kantaa, joten se voi Lindströmin mukaan olla vaikkapa Jasminin kertomuksessaan mainitsema 10 000 euroa. Lindströmin mukaan salassapitosopimuksia voidaan tehdä myös kesätyöntekijöiden kanssa, mutta jokainen työnantaja arvioi itse, milloin sopimuksen tekeminen on tarpeellista.

Kesäaika ei eroa ongelmien suhteen muista

Lindströmin mielestä ravintola-alan työnantajien ja työntekijöiden erimielisyyksiä selvitellään työntekijämäärä huomioon ottaen suhteellisen harvoin. MaRa ry:n jäsenyrityksissä eri sopimusaloilla on noin 70 000 työntekijää.

– Meille tulee vuosittain Palvelualojen ammattiliitosta PAM ry:stä erimielisyyksiä koskevia yhteydenottoja muutamia kymmeniä. Noin tuhatta työntekijää kohti meillä on siis keskimäärin yksi selvitettävä tapaus. Vuoden mittaan yhteydenottoja tulee tasaisesti, eikä niitä kesäaikana ole enempää kuin muina vuodenaikoina, Lindström selvittää.

Jasmin kertoi, että Hangossa sijaitseva ravintola oli järjestänyt asunnon nuorille työntekijöille, vaikkakin naisen mukaan erilaisen kuin oli alun perin luvannut. Positiivista on kuitenkin se, että ravintola oli asumisen järjestänyt.

– Sesonkipaikoissa ravintola monesti järjestää työntekijöilleen asumisen, sillä työntekijä on paikassa yleensä vain tietyn määräajan, eikä muuta pysyvästi. Sesonkipaikkakunnilla monesti työnantajan täytyy se asuminen jotenkin järjestää, jotta ylipäätään työntekijän saaminen sinne on mahdollista, Lindström sanoo.

Jasminin kanssa asuneet tytöt olivat iältään 18 – 21 vuotiaita eikä heillä Jasminin mukana ollut juuri työkokemusta ravintola-alalta. He kokivat, että olivat saaneet ilman työkokemusta hyvän työpaikan eivätkä pitäneet tilannetta kohtuuttomana.

Työehdot reilusti esille

Lindström muistuttaa työnantajia tekemään työsopimukset asianmukaisesti kesätyöntekijöiden kanssa. Sesonkiaikana monet ravintolat ottavat myös täysin kokemattomia kesätyöntekijöitä alalle. Alalla on kuitenkin paljon sellaisia työtehtäviä, jotka on mahdollista oppia nopeasti ilman alan koulutusta.

– Työehdot kannattaa aina kuitenkin käydä kunnolla läpi jo mieluusti ennen työsuhteen alkamista, jotta odotukset kohtaavat puolin ja toisin. On tärkeää käydä myös yksittäisiä sääntöjä, erilaisia ohjeistuksia ja talon tapoja läpi, jotta työnteko lähtisi jouhevasti kulkemaan.

Jasmin on ottanut asiassaan yhteyttä PAM:iin ja aluehallintovirastoon. Lindströmin mukaan näin ravintolatyöntekijä voi tapahtunutta parhaiten lähteä purkamaan.

– Jos kokee työsuhteessaan olevan selvitettävää, kannattaa tosiaan ottaa omaan ammattiliittoonsa yhteyttä, ja jos kyseessä on järjestäytymätön työntekijä, niin silloin aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue on oikea osoite.