24-vuotias ravintolatyöntekijä Jasmin kertoi eilen Facebookissa ikävistä kokemuksistaan erään ravintolan palveluksessa. Hän sai kertomansa mukaan virheellistä tietoa työpaikasta ja työntekijöiden piti allekirjoittaa salassapitosopimus, jossa oli 10 000 euron uhkasakko.
MTV Uutiset kertoi eilen sosiaalisessa mediassa paljon kohua ja jopa raivoa herättäneestä kokemuksesta.
Myökään työntekijöille ravintolan toimesta järjestetty majapaikka ei vastannut kesätyöntekijän odotuksia. Työmarkkinajohtaja Eero Lindström Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:stä ei ota kantaa juuri tähän yksittäiseen tapaukseen, mutta kommentoi asiaa yleisellä tasolla.
Lindströmin mukaan uhkasakkoon perustuvan salassapitosopimuksen tekeminen on lain mukaan mahdollista ja aina osapuolten sovittavissa. Valveutuneen työnantajan kannattaa hänen mielestään joissakin tapauksissa tällainen tehdä.
– Jos halutaan, että työntekijä on velvollinen säilyttämään liikesalaisuuksia omana tietonaan myös työsuhteen päättymisen jälkeen, pitää siitä nimenomaisesti erikseen sopia. Tyypillisesti salassapitosopimus koskee hinnoittelua, asiakastietoa, hankintakanavia, katteita ja niin edelleen. Ne ovat nimenomaan kyseisen yrityksen toimintaan liittyviä asioita, eivät yleisesti tiedossa.
Sakon määrään ei laissa ole otettu kantaa, joten se voi Lindströmin mukaan olla vaikkapa Jasminin kertomuksessaan mainitsema 10 000 euroa. Lindströmin mukaan salassapitosopimuksia voidaan tehdä myös kesätyöntekijöiden kanssa, mutta jokainen työnantaja arvioi itse, milloin sopimuksen tekeminen on tarpeellista.