Suomalaiset ovat menettäneet vähintään kymmeniä miljoonia euroja erilaisiin huijaamalla tehtyihin petosrikoksiin. Yksi petosrikollisille rahoja menettänyt on Suomen Pankin entinen pääjohtaja ja EU-komissaari Erkki Liikanen.
MTV:n tietojen mukaan Liikanen menetti noin 40 000 euroa petosrikollisuuden uhrina. Liikaseen kohdistunut huijaus tapahtui huhtikuussa 2024. Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena.
Tämä juttu on julkaistu aiemmin vuoden 2025 aikana. Loppuvuoden aikana julkaisemme uudelleen vuoden luetuimpia, koskettavimpia ja kiinnostavimpia artikkeleitamme.
Osa Liikasen alun perin menettämistä rahoista on saatu takaisin.
MTV:n tietojen mukaan Liikaseen kohdistunut huijaus liittyi Danske Bankin tiliin. Huijauksen tekotapa on hieman epäselvä, mutta joka tapauksessa sen lopputuloksena Liikanen menetti varojaan noin 40 000 euroa.
Tietoverkoissa tapahtuvat petokset ovat Europolin tuoreen uhka-arvioraportin mukaan järjestäytyneen rikollisuuden kasvavin ansaintamuoto.
– Pankkipuolella suurinta nousua on kalasteluissa. Sijoitushuijaukset ovat jatkuvasti kasvussa. Rakkaus- ja dokumenttihuijauksia on tasaisesti ja jatkuvasti. Rikollisilla on hirveästi aikaa miettiä, mitä kautta kalastelu tehdään, varautumisen ja rikostorjunnan johtaja Niko Saxholm Finanssiala ry:stä kertoo.
Lue myös: MTV:n tiedot: Suomen Pankin ex-pääjohtaja Erkki Liikanen menetti huijarille 40 000 euroa
Monia eri tapoja
Petosrikosten skaala on monipuolinen ja laaja.
Poliisissa ollaan eniten huolissaan neljästä isosta teemasta: tietojenkalastelupetoksista, sijoituspetoksista, rakkauspetoksista ja yrityksiin kohdistuvista toimitusjohtajapetoksista.
– Rahaa on rikollisen näkökulmasta tarjolla niin paljon, että se houkuttaa. Sen takia rikolliset pyrkivät keksimään aina uusia tapoja, joilla saadaan ihmisten rahat pankkitililtä, rikoskomisario Jussi Larvanto keskusrikospoliisista sanoo.
Petoksia tehtailevien rikollisten toiminta on häikäilemätöntä.
– Perinteinen petosrikollisuus tehtiin face to face ja se vaati tietynlaista luonnetta. Mutta varmasti näissä nettipetoksissa on tunnekylmyyttä. Se madaltaa kynnystä, kun ei tarvitse tavata uhria. Se ei tunnu heillä missään, jos mummolta tai vaarilta lähtee viimeiset eläkerahat tililtä, rikosylikomisario (evp.) Ari Soronen sanoo.
Lue myös: Jopa Suomen Pankin ex-johtaja lankesi huijaukseen: "Uhrin ei pitäisi hävetä"
Häpeä kuuluu rikollisille
Finanssialan arvion mukaan vain noin kolmannes sijoitus- tai rakkaus-huijaustapauksista tulee viranomaisten tietoon, koska häpeä estää uhreja ilmoittamasta asiasta.
– Me olemme saaneet kuitenkin näiden petosrikosten kasvua taittumaan hyvillä torjuntamenetelmillä ja hyvällä yhteistyöllä viranomaisten ja teleoperaattoreiden kanssa, Saxholm kiittelee.
Rikospaikan Murharyhmässä haastatellut asiantuntijat muistuttavat, että häpeä ei kuulu uhreille, vaan rikollisille. Kuka tahansa voi joutua huijauksen uhriksi.
– Me suomalaiset tiedämme, että petoksia tapahtuu ja niistä puhutaan julkisesti. Mutta petosten skaala on laaja. Kaikille meille sopii joku petos. Jokaisella on joku heikko hetki, resilienssi on heikentynyt ja suojaukset laskevat. Kun huijausyritys osuu heikkoon hetkeen, silloin tapahtuu se uhriutuminen, Larvanto luonnehtii.
– Huijauksissa massalähetykset toimivat. Varmasti jokaisella ihmisellä on huono hetki, jolloin rikollinen onnistuu huijauksessaan, Soronen lisää.