Ville Ahosen kymmenes sija jäi valopilkuksi suomalaisittain muutoin surkeassa sprinttipäivässä, kun Planican MM-kisat toden teolla käynnistyivät. Epäonnistujia oli paljon, ja dramatiikkaa yhtä lailla. MTV Urheilun asiantuntija Jari Isometsä pureutuu nyt tapahtumiin.
Aika-ajo antoi Isometsän sanoin osviittaa, ettei kunniankukko laulaisi tänään suomalaisille. Niilo Moilanen oli kyllä oivasti aika-ajon yhdeksäs, mutta Joni Mäellä (aika-ajon 22:s) ja Ville Ahosella (25:s) oli vaikeampaa, ja Lauri Vuorinen (32:s) karsiutui kokonaan. Naisissa Jasmi Joensuu sivakoi aika-ajossa kymmenenneksi, eikä Johanna Matintalon (18:s), Jasmin Kähärän (20:s) ja Anne Kyllösen (25:s) aika-ajomenoa voinut pitää kovin pirteänä.
– Oli perinteisen sprintti, joka on kuitenkin meille aika paljon vahvempi kuin vapaan sprintti. Oli arvokisat, joihin jokainen maa saa laittaa neljä hiihtäjää, ja vielä venäläiset puuttuivat. Perusmaailmancupissa meillä ei olisi päässyt kuin muutama hullu urheilija jatkoon, Isometsä huomioi.
Hän toki muistuttaa, että toisinaan kroppa voi herätä karsinnan jälkeen, mutta menon huomattava kohentuminen on suhteellisen harvinaista, vaikka Joni Mäki ylsikin Pekingin olympialaisissa vuosi sitten aika-ajon 23. sijalta sprintin lopputuloksissa neljänneksi.
– Karsinnan perusteella voi sanoa, että saimme just sen verran menestystä kuin oli odotettavissakin.
– Toki kaatumisten muodossa vähän hävittiin, mutta toisaalta Ville Ahosen kautta jopa voitettiin. Oli hyvin todennäköistä, että ilman niitä kaatumisia Ahonen ei olisi ollut välierissä.
1:57Ville Ahonen koki välierässä epäonnea – "En olisi voinut tehdä mitään paremmin."
Isometsä viittaa ensimmäisen puolivälierän episodiin, jossa Ruotsin Edvin Anger kaatui nousussa. Hänen ohellaan rytäkkään sotkeutuivat Kanadan Graham Ritchie sekä Tshekin Ludek Seller.
MM-debytantti Ahonen sen sijaan pystyi jatkamaan matkaa eräkolmosena ja sivakoi Norjan Erik Valnesin sekä Johannes Hösflot Kläbon takana maaliin ajalla, joka riitti lopulta juuri aikavertailun kautta jatkoon.
Välierässä Ahonen oli toki sen jälkeen ottavana osapuolena. Suomalainen oli pelissä mukana siihen saakka, kunnes aika-ajon ja puolivälieränsä ykkönen, Norjan Valnes, rönysi ylämäessä. Hänen perässään hiihtänyt Ahonen sotkeutui kilpailijaansa, eikä Ahosella ollut enää asiaa erän viidettä sijaa korkeammalle.
– Luulen, että sijoitus (10:s) tämän päivän kisassa oli Ahoselle ihan maksimi, mihin hän pystyy. Hän sai enemmän kuin menetti ja oli tänä päivänä oikeastaan ainut suomalaishiihtäjä, joka saa puhtaat paperit, Isometsä perkaa.
Joensuu usein rytäköissä
1:23Johanna Matintalo: "Odotin aika paljon parempaa."
Päivän suurimpana pettymyksenä Isometsä pitää Johanna Matintaloa, joka on pystynyt parhaimmillaan yltämään maailmancup-tasolla finaaliin ja palkintokorokesijoihinkin. Matintalo jäi puolivälierässä kuitenkin selkeästi eränsä viimeiseksi.
Niilo Moilanen puolestaan sotkeutui puolivälierässä kärkisijoista taistellessaan Ruotsin Johan Häggströmin kanssa, Isometsänkin arvion mukaan itse aiheutetusti. Joni Mäki sijoittui samassa erässä lopulta Moilasen edelle neljänneksi, mutta "hänen selkeä vaisuutensa" oli Isometsän sanoin silmiinpistävää.
1:10Niilo Moilanen harmitteli sprinttierän kolarointiaan – "Se päättyi ikävästi."
Puolivälierässään kärkitaistossa ollut Jasmi Joensuu taas meni nurin ylämäessä sen jälkeen, kun Puolan Weronika Kaleta oli ajanut hiukan hänen suksilleen. Sekin herpaantuminen oli Isometsän mukaan suomalaisittain paljolti itse aiheutettu. Paketti ei pysynyt kasassa, ja Joensuu myönsi itsekin, että hänellä myös lipsahti suksi.
Vastaavanlainen tapahtuma ei ollut ensimmäinen. Eränsä neloseksi sijoittuneella Joensuulla samantapaisia episodeja ja lumessa käymisiä on aika ajoin nähty.
– Kun katsoo hiihtämistä yleensäkin erävaiheissa, se on vähän levotonta. Hän on aika usein se urheilija, joka vaihtelee paikkaa eikä löydä asemaansa.
– Hän katsoo, että tässä on hyvä paikka. Kohta hän huomaakin, että hetkinen, tuossa olisikin parempi, ja hyökkää sinne. Okei, tänään kaatuminen sattui paikassa, jossa levottomuudella ei ollut niin merkitystä, mutta yleensä on.
Isometsä uskoo, että kokemus voi vielä tuoda rauhaa Joensuun hiihtämiseen.
– Hänellä on perusedellytykset olla hyvä sprinttihiihtäjä, mutta hän tuhoaa menestysmahdollisuutensa kerta toisensa jälkeen itse. Ei se aina voi olla huonoa tuuria.
Isometsä silti arvelee, ettei Joensuu olisi erässään luultavimmin kahden parhaan joukkoon kaatumattakaan yltänyt. Erän kärki- ja jatkopaikat veivät finaaliin asti lopulta edenneet Ruotsin Jonna Sundling ja Norjan Tiril Udnes Weng, joista Sundling juhli jälleen maailmanmestaruutta.
1:05Jasmin Kähärän MM-debyytti päättyi alkuerissä – ”En ole pettynyt.”
"Kuinka ollakaan"
Kaatumisia ja härdelliä nähtiin kaikkineen roimasti. Suolaaminenkaan ei pelastanut plussakelissä mössöksi mennyttä latua.
– Voidaan käyttää klassista sanontaa, että olosuhteet olivat kaikille samat. Niin olivatkin, mutta eivät ne ihan MM-kisaolosuhteet olleet. Semmoista sosetta ja pöperöä oli. Sose toi ylimääräisen elementin ja aiheutti paljon kaatumisia.
– Muutoin sprinttirata oli aivan mahtava. Kun olisi ollut hyvä, liukas keli, olisi tullut todella hienoja kilpailuja.
Ja silti:
– Kuinka ollakaan, se yksi kaveri ei taaskaan kaatunut ja voitti. Tästä on puhuttu ennenkin.
– Hän ei kaadu ainakaan kenenkään toisen takia, ja jos kaatuu, se on oma virhe.
Ei tarvinne tarkemmin avata, että Isometsä viittaa jälleen sprinttikultaa juhlineeseen norjalaistykki Johannes Hösflot Kläboon, joka karkasi finaalissa muilta vastustamattomasti maisemaan. Silloin ei tarvitse muiden aiheuttamia episodeja pelätä.
