Antti Aalto on nyt koristamassa pyhtääläisen talon seinää.
Urheilumanagerointiin ja tapahtumatuotantoon keskittyvän Jana-Pro Sportsin rakennuksen seinä taiteiltiin viime viikolla uuteen, näyttävään uskoon.
Keskellä pyhtääläisen talon seinää on nyt kuva, jossa liitää Suomen mäkitähti Antti Aalto. Oikeassa reunassa Aalto poseeraa yhteiskuvassa managerinsa, Jana-Pro Oy:n yrittäjän Juha-Vesa Jäntin kanssa. Taustalla on talvimaisemaa sinisen ja valkoisen sävyin. Yläreunassa lukee The heart gives you the passion to fly eli "Sydän tarjoaa sinulle intohimon lentää".
Noin kahdeksan kertaa kymmenen metrin kokoinen lopputulos on Kot-art.comin taiteilijoiden Andrey Burikon ja Roman Kozhokinin kyhäämä.
Aalto kehui toteutusta Jäntille poikkeukselliseksi. Jäntti hehkuttaa näkyä "hemmetin hienoksi".
– Tehtiin vielä juhlavalaistus, että talvella se näkyy tosi hyvin, kun maa on valkoisena, hän sanoo.
Tunnemyrskyä
Idea seinään syntyi Jäntin mukaan suurelta osin kunnioituksesta ja ystävyydestä Aaltoa kohtaan, jota hän on manageroinut vuodesta 2014.
– Kai tämä juontuu myös viime kaudesta, kun Lahdessa loppui kuiva kausi. Sen jälkeen on ollut aika tunnemyrskyä.
Silkkaa menestyskulkua ja juhlaa taival ei sitä ennen ollut. Suomalainen mäkihyppy oli taapertanut vuosikausia alakuloisissa tunnelmissa, muttta Aalto nakutteli loppukaudesta useita maailmancupin kärkikymmenikön sijoituksia ja nousi pariin otteeseen palkintopallillekin.
Aalto ylsi Lahdessa henkilökohtaisessa mittelössä ensin viidenneksi ja sitten parikilpailussa Niko Kytösahon kanssa kolmanneksi. Lisää riemuittavaa seurasi, kun Aalto ponkaisi henkilökohtaisessakin kilpailussa kolmanneksi Holmenkollenin suurmäessä.
– Kunnioitan ja arvostan Antin tinkimätöntä työtä ja uskoa siihen, että jonain päivänä, en nyt voi sanoa, että aurinko nousee vielä, mutta paistaa risukasaan. Minullakin on ollut koko ajan haju, että lähellä ollaan, mutta Lahdessa se lähti vyörymään, Jäntti kertoo.
– Ehkä haluan herätellä lajiväkeäkin, että turha tässä on anteeksi pyydellä. Kyllä tämä varmaan on myös sitä, että haluan ravistella, hyvällä tavalla.
Pelastus
Jäntti on halunut avata julkisesti myös omaa rankkaa taustaansa. Hän kasvoi alkoholistiperheessä ja menetti isänsä kuusivuotiaana. 17-vuotiaana hän saattoi äitinsä mielisairaalaan.
Jäntti oli nuorena huippu-urheilijaksi mielinyt kansallisen tason mäkihyppääjä, mutta vaikeina nuoruusvuosina avun puutteessa elämää alkoivat täyttää alkoholi ja huumeet. Mies ajautui kodittomana kadulle. Ikävuodet 18–24 olivat Jäntin sanoin mustaa hetkeä.
– Hyvä ystäväni sanoi, että kukaan ei olisi lyönyt penniäkään minun puolestani vetoa silloin, kun olin mielisairaalassa.
Pohjalla ollessaan Jäntti kuitenkin ajatteli, että hän voisi vielä päättää, haluaisiko hän elää vai kuolla. Hän valitsi ensimmäisen vaihtoehdon ja lähti muuttamaan suuntaansa.
Raitistumispäivä 29.5.1994 on Jäntin mukaan hänelle tärkeämpi kuin hänen oma syntymäpäivänsä.
Arkea tulivat täyttämään voimailu ja painilaji mas-wrestling – ja rakkaus mäkihyppyä kohtaan säilyi. Lopulta yhteys entisen mäkihyppääjän Kari Pätärin kanssa kantoi kohti uutta lukua. Jäntti oli pitänyt Kouvolan Hiihtoseuran miestä aluksi esikuvanaan, ja vuosien saatossa he olivat ystävystyneet.
Vuonna 2014 Pätäri sanoi Jäntille, että hänellä olisi valmennettavana todella potentiaalinen urheilija, jota kannattaisi alkaa jeesaamaan. Myös saneeraus- ja remonttitöitä yrityksensä kautta tarjoava Jäntti sai kipinän ryhtyä manageroimaan.
Miestä motivoi ajatus, että jospa hän voisi olla viemässä jotakuta niin pitkälle kuin mahdollista.
– Se on myös, miksi tätä teen. Olen miettinyt, että mäkihyppy minut on varmaan loppujen lopuksi pelastanut, Jäntti sanoo ja jakaa suurta tunnustusta heinäkuussa kuolleelle Pätärille.
Manageri, joka haluaa luoda ihmisiin uskoa, kokee maksavansa lajille takaisinkin.
– Ehkä Antillekin on, uskoisin näin, tarttunut jotain niistä tarinoista.
Yksi vuosi
Jäntti nostaa merkittävänä hetkenä Aallon kanssa esiin sen, kun hän kysyi armeijaan menneeltä nuorukaiselta, mitä jos mäkihyppyä kokeiltaisiin yksi vuosi niin, että se olisi ammatti.
– Ostettiin hänelle maastopyörä. Sitten vuokrattiin Vuokatista yhden mummon ja papan yläkerrasta asunto hänelle. Ja tässä me monen mutkan kautta kuitenkin ollaan.
Manageri kehuu Aallon olevan piinkova tekemään töitä ja myös nöyrä työn edessä.
– Hän minun mielestäni kyllä ymmärtää huippu-urheilun vaateet. Kaikki eivät ymmärrä ja kaikista ei sitten välttämättä tule huippuja.
Rahakas sopimus
Jäntti kiittelee vuosikausien mutkatonta yhteistyötä Kiteen Urheilijoiden kanssa ja myös toistakymmentä vuotta Aallon tukena olleen Kiteen kaupungin panosta.
Manageri katsoo myös Hiihtoliiton puheenjohtajan vaihdoksen kaksi vuotta sitten tuoneen positiivisen tuulahduksen. Hän nostaa esiin, että tuolloin valittu puheenjohtaja Sirpa Korkatin oli soittanut mielipiteitä kysyen, mikä myös vapautti tunnelmaa.
Jäntti on saanut itsekin kiitosta – joskaan ei aina lajipiireistä – oltuaan sinnikkäästi keräämässä suomalaisen mäkihypyn kärkinimelle elintärkeitä tukirahoja.
– Olisiko välttämättä suomalaista mäkihyppyäkään tällä tasolla tällä hetkellä, jos emme olisi kahdestaan sitä kivirekeä mustana aikana vetäneet? Siellä ei ollut kuin Antti ja minun vähäiset roposeni, mitä sain aina kolehtia kerättyä. Hän vain uskoi siihen.
– Välillä olen ihmetellyt, millä se Antti on sitkutellut. Jokusia tuhansia, jos nyt ei kymppitonni, on kyllä aina vähintään saatu kasaan.
Onnistuneesta viime talvesta tuli Aallolle taloudellisestikin poikkeuksellinen huippukausi, joka kantoi hedelmää myös kesällä.
Aalto sai häntä aiemminkin tukeneelta slovenialaisyritys Strip'siltä uransa ylivoimaisesti rahakkaimman ja suomalaiselle mäkihyppääjälle viime vuosiin nähden huiman sopimuksen. Firma korotti MTV Urheilun tietojen mukaan summia viime vuodesta jo tuottoisasta viime vuodesta 50 prosentilla – diilissä puhutaan kymmenistä tuhansista euroista.
"Ei miljoonakaan auta"
Jäntti vakuuttaa, että yhteistyö 31-vuotiaan Aallon kanssa on jatkumassa ainakin seuraavan olympiadin ajan. Kuulostaa, että ollaan oleellisen äärellä, kun manageri vielä kiteyttää, mikä hänen mielestään on yhdessä toimiessa tärkeintä: se, että mukana on ihmisiä oikeilla vaikuttimilla.
– Kun puhutaan managereista ja rahasta ja kun puhutaan huippu-urheilusta, kyllä siinä pitää kaikkien asioiden synkata. Ei voi olla vääriä ihmisiä ympärillä. Siinä ei miljoonakaan auta.
– Itse autan pienellä osallani, ja mukana on myös valmentajia ja fyssareita, kaikki viemässä yhtä asiaa eteenpäin. Se on hirmutärkeää.
