Jani, 12, pahoinpitelee satunnaisia uhreja – äiti kertoo sietämättömästä tilanteesta: "Ei tätä pää kestä"

Väkivalta alkoi sijoituksen jälkeen

Ongelmat alkoivat esikoulussa. 6-vuotias Jani ei pystynyt keskittymään ja tekemään tehtäviä.

Edelleenkään Jani ei äitinsä mukaan tykkää siitä, jos hänen pitää keskittyä johonkin, mitä hän ei osaa.

Äiti vei Janin tutkimuksiin. Hänellä diagnosoitiin dysfasia ja ADHD, jotka selittivät oppimisvaikeuksia.

Kouluympäristö osoittautui raskaaksi Janille, eikä hän kyennyt olemaan muutamaa tuntia pidempään koulussa, jossa oli hälinää.

– Hän sanoi, ettei siellä ole kiva olla, koska hän ei osaa mitään.

Lue myös: Lapset puukottavat koulussa, ratikkapysäkillä, puistossa – tässä on tyypillinen motiivi

Viime vuonna sosiaaliviranomaiset antoivat Katjan ymmärtää, että sijoitus olisi Janin parhaaksi. Että jos äiti ei saisi poikaansa kouluun, jonkun muun pitäisi se tehdä.

Silloin Katja teki raskaan päätöksen ja antoi luvan sijoitukseen.

Nyt hän katuu sitä.

– Meillä on poikani kanssa läheiset välit ja ajattelin, että teen oikean ratkaisun, koska jokaisella lapsella on oikeus oppia, ja jos en itse pysty siihen, viranomaisten pitää tehdä se.

Tilanne vaikutti myös muuhun perheeseen. Poika ei koskaan ollut koulussa, ja sen vuoksi perhe riiteli paljon.

– Lopulta ajattelin, että en ala pakottaa häntä. Jos hän ei pysty, hän ei pysty. Mikään ei tuottanut tulosta.

Sijoitus osoittautui Janille vaikeaksi heti kättelyssä. Sijoitusta ennen hän ei ollut koskaan aiemmin viettänyt aikaa kodin ulkopuolella, kuten leireillä.

Säännöt sijoituksessa ovat äidin mielestä liian vapaat. Kuvituskuva.Shutterstock

Jo muutaman viikon jälkeen Jani oli kokeillut päihteitä. Hän alkoi myös viettää aikaa epämääräisten ystävien seurassa. Aina ennen Katja oli tuntenut vanhemmat, joiden lasten kanssa Jani vietti aikaa.

Nyt asiat olivat toisin.

– Sijoitetut lapset saavat liikkua vapaasti ympäri kaupunkia. En ymmärrä tätä käytäntöä, koska kotona Jani ei ollut tottunut tällaiseen, vaan hänellä oli lupa poistua kotipiiristä vain esimerkiksi elokuviin.

Jos Jani pääsee karkuun laitoksesta, Suomen lain mukaan laitostyöntekijöillä ei ole oikeutta ottaa häntä kiinni. Vain poliisi saa tehdä sen.

– Poliisia vain on hankala saada paikalle. Aina pitää saada sosiaalityöntekijän soittama partio ja laitoksen työntekijällä pitää olla häneen näköyhteys, ei riitä, että minulla on näköyhteys. Kerran soitin hätäkeskukseen, mutta se ei riittänyt, koska soitto ei tullut sosiaalityöntekijältä.

Katjasta systeemi on älytön.

Onko väkivaltapeleillä vaikutusta nuorten rikoksiin? Juttu jatkuu videon alla.

8:41Rikospaikan haastattelussa oikeuspsykiatri Aissa Bah.

Lapsilla on hänestä kohtuuttoman paljon oikeuksia laitoksessa verrattuna kotioloihin.

– Kotona aina tutkin esimerkiksi hänen taskunsa, mutta laitoksilla ei ole sellaista oikeutta. En tiedä, miksi he eivät voi rajata alueita, joissa lapset saavat liikkua.

Katjan mukaan perheessä lapsia ei ole koskaan kuritettu väkivaltaisesti, eivätkä lapset ole altistuneet muuten väkivallalle.

Vasta sijoituksen jälkeen Janista on tullut väkivaltainen.

– Ei meillä perheessä muut ole tehneet tällaista. Minun lapseni ei pohjimmiltaan ole sellainen. Tuskin kenenkään vanhemmat hyväksyvät sitä, että lapsi käyttäytyy noin.

Äidin mukaan aiemmin poika on ottanut kaikki mukaan porukkaan.

– Mutta nyt on tätä, että pahoinpidellään muita.

– Itse luulen, että väkivaltainen käytös johtuu hänen pahasta olostaan. Luulen, että siellä on myös ryhmäpainetta, ja hän on ottanut kaveriporukassa jonkun roolin, jota hän ylläpitää tällä toiminnalla, Katja täydentää.

Lue mylös: Kyselyt varoittavat lasten ja nuorten pahoinvoinnista – linjajohtaja tyrmää: "Ei meillä ole mielenterveyskriisiä"

Hän sanoo vaatineensa rangaistusta pojan teoista, mutta lapset eivät useinkaan saa sellaista.

– Poliisikin sanoi, että jätetään se. Olen itse puhunut poikani kanssa ja kysynyt häneltä, ymmärtääkö hän, miten väärin hän on toiminut ja että miltä hänestä itse tuntuisi, jos hän olisi ollut siinä ringin keskellä.

– Hän ei ole halunnut keskustella pahoinpitelytilanteista, mutta hän selkeästi kuuli sen, mitä hänelle sanoin, Katja kertoo.

Lue myös: Lastenkotiin joutuneen Päivin lapsuus oli täynnä väkivaltaa ja pettymyksiä – teki tärkeän lupauksen itselleen

"Keinoja on vähän"

Oikeuspsykologi Jan-Henry Stenberg sanoo, että on tärkeää erottaa eri väkivallan tyypit toisistaan.

Lapsen vanhempaansa kohdistama väkivalta on hänen mukaansa oikeuspsykologisesti eri ilmiö kuin jonkun ryhmän satunnaisiin uhreihin kohdistama väkivalta, jonka tarkoituksena voi olla vallan tai sosiaalisen aseman saavuttaminen.

– Kun ryhmä kohdistaa väkivaltaa satunnaisiin uhreihin ja vielä kuvaa tekojaan, väkivallasta tulee samalla sosiaalinen esitys – niin sanottua performatiivista väkivaltaa, jota voidaan kutsua myös instrumentaaliseksi ryhmäväkivallaksi.

Tällöin väkivalta toimii Stenbergin mukaan vallan, pelon ja ryhmän sisäisen aseman rakentamisen välineenä.

Oikeuspsykologi Jan-Henry Stenberg.

Ryhmän hyväksyntä, näkyvyys ja keskinäinen kilpailu voivat vahvistaa käyttäytymistä tavalla, jota yksittäisen nuoren ominaisuudet eivät yksin selitä.

Stenberg sanoo, että myös esimerkiksi Vuosaaren tapauksessa näyttäisi olevan julkisuudessa olleiden tietojen perusteella kyse performatiivisesta väkivallasta.

– Keskeisiä selittäviä tekijöitä ovat ryhmädynamiikka, sosiaalisen statuksen tavoittelu, kehityksellinen kypsymättömyys sekä joidenkin yksilöiden mahdollinen vakavampi psykopatologia tai kehittyvä persoonallisuuspatologia.

Lue myös: Poliisi huolissaan nuorten rikosten raaistumisesta – tänne nuoret erityisesti kokoontuvat

Asiantuntijan mukaan yksittäisillä nuorilla voi olla myös traumaattisia kokemuksia tai muita haavoittavia taustatekijöitä, mutta ilmiötä ei hänestä voida ymmärtää pelkästään perheongelmien tai yksilön mielenterveyden kautta.

– Ryhmä muuttaa käyttäytymistä: se madaltaa väkivallan kynnystä, jakaa vastuuta ja voi palkita yhä vakavammista teoista. Tällaisissa ryhmässä jo idullaan olevat persoonallisuuden häiriökehitykset saavat kasvualustaa.

Performatiivisessa ryhmäväkivallassa tarvitaan oikeuspsykologin mukaan nopeaa viranomaisten puuttumista, ryhmän rakenteen purkamista tarvittaessa voimatoimin, yksilöllisiä interventioita sekä sellaisten sosiaalisten mekanismien katkaisemista, jotka tekevät väkivallasta nuorille palkitsevaa.

– Tässä yhteiskunnalla olisi paljon parannettavaa. Tällä hetkellä keinoja on ihan liian vähän.

Lue myös: Poliisi kysyi Vuosaaren tyttöjengiltä, miksi he tekevät rikoksia – tällainen oli vastaus

"Tämä ei voi olla lapseni parhaaksi"

Nyt viranomaiset suunnittelevat Janin siirtämistä entistä suljetumpaan laitokseen, koska pojalle on tullut päihde- ja väkivaltaongelmaa.

Katjaa suunnitelma ei vakuuta.

– Hänelle pitää kuulemma löytää sellainen paikka, jossa niitä voidaan hoitaa. Jos edistystä ei tapahdu, sen jälkeen pitää taas etsiä uusi paikka.

Katja on ilmaissut sosiaaliviranomaisille, että hän haluaa purkaa huostaanoton. Hän haluaisi saada poikansa takaisin kotiin ja tukea koulunkäyntiin ilman laitosta.

– Hänellä on oikeus käydä koulua omaan tahtiin.

Lue myös: Kimmo veti ensikännit 10-vuotiaana – lopulta viina vei monta vuosikymmentä: "Tajusin, että jos en lopeta, menetän henkeni"

Katja sanoo aina toimineensa yhteistyössä viranomaisten kanssa mutta enää se ei tunnu oikealta.

– Nyt alkaa olla sellainen olo, että mietin ihan omilla aivoillani tätä tilannetta. Tämä ei voi olla lapseni parhaaksi. Kuka vastaa siitä, jos lapseni alkaa käyttää päihteitä tai jos hän menehtyy hatkareissuilla?

– Tämä ei ole sitä, mitä hain lapselleni. Tilanne on mennyt huonompaan suuntaan.

Äidin pahin pelko on, että hänen poikansa jää huonolle tielle ja että päihteet, väkivalta, rikollisuus ja huono kaveriseura ottavat vallan pojan elämässä.

– Hän pyörii joskus viikkokausia öitä keskustassa, jossa aikuiset voivat tarjota hänelle päihteitä. Pelkään, että hän ajautuu vaarallisiin tilanteisiin.

Huoli pitää usein äidin valveilla yöaikaan.

– Yhtenä yönä pojalla oli pelkkä kevättakki päällä, kun ulkona oli 20 asteen pakkaset. Hän oli yksin ulkona koko yön ilman puhelinta. Pyörimme pitkin kaupunkia etsimässä häntä. Se oli turhauttavaa, emmekä saaneet poliisipartiota mukaan.

Lue myös: Käräjäoikeus antaa tuomionsa nuorten rajusta kiusaamisesta – Syyttäjä: Uhria kehotettiin tappamaan itsensä

Katja sanoo, että tilanne on sietämätön.

– Ei tätä oikein mitenkään pää kestä. Koko vuosi on ollut sitä, että hän on kolme viikkoa poissa laitoksesta jossain, ties missä, ja sitten taas muutaman viikon laitoksessa.

Myös kaikki muut perheenjäsenet ovat huolissaan pikkuveljestä.

– Tämä on ihan äärettömän vaikea tilanne.

Katjan mukaan myös hänen pojallaan on tänä päivänä kova halu tulla takaisin kotiin.

– Hän on pyytänyt monta kertaa pääsevänsä takaisin kotiin. Häntä on pidetty laitoksessa kiinni ja ja hänelle on tullut mustelmia. Kerran tällaisessa tilanteessa poika loukkaantui pahemmin.

Katso myös: Alaikäisten väkivaltarikokset kasvussa

7:15Alaikäisten väkivaltarikokset kasvussa. Katso kriminilogin haastattelu huhtikuulta 2026 videolta.