Jaanan lapsi ehti käyttää huumeita 20 vuotta, ennen kuin tuli pohjakosketus ja totuus valkeni koko perheelle. Nyt jo aikuinen lapsi on ollut kolme vuotta kuivilla.
– Nyt eletään päivä kerrallaan raittiutta.
Jaana puhui läheisensä huumeidenkäytöstä Porin SuomiAreenassa, missä Irti Huumeista ry järjesti keskustelun teemalla "Se voin olla minä, se voit olla sinä". Kun läheinen käyttää huumeita, myös hänen ympärillään olevat ihmiset kohtaavat huumeidenkäytöstä johtuvia haittoja.
– Mikään sosiaalinen status ei suojaa ihmistä siltä, että hän ei joutuisi päihteidenkäyttäjän läheiseksi. Kukaan ei voi rajata itseään sen ulkopuolelle, etteikö asia voisi koskea sinua tai jotain sinun läheistäsi, Jaana sanoo.
Jaanan perheellä kesti vuosia tajuta, että lapsi käyttää huumeita.
– Alussa sitä ei voinut huomata, kun ei ole tietoa tai taitoa huomata. Se on pitkä polku. Lapsi kielsi asian, kun häneltä sitä kysyi ja piti minua omituisena äitinä, että edes epäilin sellaista.
Jaana pakeni tuskaa töihinsä.
– Se oli ainoa paikka, missä en ajatellut lastani ja sitä, missä hän oli. Varmasti sen takia poltin itseni loppuun, koska tein aivan hirveästi töitä. Sekin voi olla merkki avuntarpeesta, jos viihtyy töissä liian hyvin.