Lähi-idän tilanne on erittäin jännittynyt ja hyvin tulenarka, summaa Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki.
Hän näkee kolme skenaariota, jotka tilanteesta voi syntyä. Niistä ensimmäinen on tilanteen eskaloituminen vakavammaksi konfliktiksi, toinen on tilanteen rauhoittuminen eli de-eskalaatio ja kolmantena niin sanottu ”varjosota”, jossa Iranin niin sanottu ”vastarinnan akseli” ryhtyy yhdessä luomaan painetta eri puolille Israelia.
Jutun alussa olevalla videolla Ruohomäki kuvailee, mistä tässä vastarinnan akselista on kyse ja miksi se voi tuottaa Israelille vaikeuksia.
Lue myös: Suurlähettiläs ennakoi kostoiskua lähipäiville – panokset korkeita ja edessä pahimmillaan kostonkierre
Iran ei halua sotkea suurvaltoja kiistaan
Ruohomäki ei usko, että luvassa olisi laajamittaista suursotaa, vaan pikemminkin kalibroituja iskuja.
Samaa mieltä on Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola. Hän arvioi, että viime huhtikuussa Israeliin tehty laajamittainen ohjus- ja raketti-isku on sopiva mittatikku arvioimaan hyökkäyksen minimitason.
Ruohomäen mukaan juuri tämä isku myös antaa osviittaa siitä, miksi laajamittaisempaa sotaa ei haluta: Huhtikuun iskun aikaan Israelia tukevien maiden hävittäjät nousivat ilmaan torjumaan Israeliin suunnattuja iskuja. Iran ei halua, että suurvallat vedetään konfliktiin mukaan.
Juusola arvioi, että Irania ei kiinnosta täysi sota senkään takia, että sen pääkaupungissa Teheranissa tehty Hamas-johtaja Ismail Haniyehin salamurha ei ole sen strategisiin etuihin liittyvä seikka. Sen sijaan kyse on kunniasta, jossa loukkaus ja nöyryytys vaatii koston.
