Suomen jääminen Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin järjestämän ilmastokokouksen ulkopuolelle ei tullut yllätyksenä. Ulkoministeriön ilmastosuurlähettiläs Jan Wahlbergin mukaan jo etukäteen oli mietitty, että kutsun esittäminen Suomelle olisi vaikeaa.
– Silloin olisi pitänyt heti ilman muuta kutsua myös Ruotsi ja Hollanti, Wahlberg sanoo.
Huhtikuussa järjestettävä korkean tason kansainvälinen ilmastokokous haluttiin Wahlbergin mukaan pitää pienenä. Kokoukseen on hänen mukaansa kutsuttu ensinnäkin Major Economies Forumin jäsenet, joihin kuuluu muun muassa Tanska. Sen lisäksi kutsuttujen joukossa on niin sanottuja haavoittuvia maita ja öljyntuottajamaita, kuten esimerkiksi Norja. EU:sta mukana ovat myös suurimmat viisi maata eli Saksa, Ranska, Italia, Espanja ja Puola.
– Me muut osallistumme sinne EU:n kautta, Wahlberg sanoo.
Kutsuttujen listalla ovat esimerkiksi Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel.
Lue myös: Biden kutsui kymmenien maiden johtajat ilmastokokoukseen – Suomi ja Ruotsi jäivät nuolemaan näppejään
"Meitä ei tarvitse kirittää"
Wahlbergin mukaan se, ettei Suomea kutsuttu, osoittaa myös, ettei Suomea pidetä mitenkään ongelmallisena maana ilmastokeskustelussa.
– Meitä ei tarvitse kirittää samalla tavalla kuin ehkä esimerkiksi Kiinaa ja Venäjää.
Ilmastokokous on määrä järjestää virtuaalisena 22.–23. huhtikuuta. Mukaan on kutsuttu 40 maan johtajat eri puolilta maailmaa. Von der Leyenin ja Michelin lisäksi kutsuttujen listalla ovat muun muassa Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Kiinan presidentti .