Ilmastosuurlähettiläs: Oli odotettavissa, ettei Suomea kutsuta Bidenin ilmastokokoukseen – "Meitä ei tarvitse kirittää"

– Silloin olisi pitänyt heti ilman muuta kutsua myös Ruotsi ja Hollanti, Wahlberg sanoo.

Huhtikuussa järjestettävä korkean tason kansainvälinen ilmastokokous haluttiin Wahlbergin mukaan pitää pienenä. Kokoukseen on hänen mukaansa kutsuttu ensinnäkin Major Economies Forumin jäsenet, joihin kuuluu muun muassa Tanska. Sen lisäksi kutsuttujen joukossa on niin sanottuja haavoittuvia maita ja öljyntuottajamaita, kuten esimerkiksi Norja. EU:sta mukana ovat myös suurimmat viisi maata eli Saksa, Ranska, Italia, Espanja ja Puola.

– Me muut osallistumme sinne EU:n kautta, Wahlberg sanoo.

Kutsuttujen listalla ovat esimerkiksi Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel.

Lue myös: Biden kutsui kymmenien maiden johtajat ilmastokokoukseen – Suomi ja Ruotsi jäivät nuolemaan näppejään

"Meitä ei tarvitse kirittää"

Wahlbergin mukaan se, ettei Suomea kutsuttu, osoittaa myös, ettei Suomea pidetä mitenkään ongelmallisena maana ilmastokeskustelussa.

– Meitä ei tarvitse kirittää samalla tavalla kuin ehkä esimerkiksi Kiinaa ja Venäjää.

Ilmastokokous on määrä järjestää virtuaalisena 22.–23. huhtikuuta. Mukaan on kutsuttu 40 maan johtajat eri puolilta maailmaa. Von der Leyenin ja Michelin lisäksi kutsuttujen listalla ovat muun muassa Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Kiinan presidentti Xi Jinping.

– He (Putin ja Xi) tietävät, että heidät on kutsuttu, uutistoimisto AFP kertoi perjantaina Bidenin sanoneen.

Pohjoismaista kutsuttujen joukossa ovat Norjan ja Tanskan pääministerit.

Wahlbergin mukaan kyseessä on tärkeä kokous, joka toimii myös lähtölaukauksena Glasgow’n marraskuiselle ilmastokokoukselle.

– Se on myös hyvin symbolinen, koska Biden lupasi järjestää (presidenttikautensa) sadan ensimmäisen päivän aikana tällaisen ilmastokokouksen, ja nyt kokous järjestetään juuri ja juuri sadan ensimmäisen päivän aikana.

Lisäksi kokouksen ajankohta osuu yksiin Maan päivän eli Earth Dayn kanssa, jota vietetään 22. huhtikuuta.

Lue myös: Valot sammuvat illalla tunniksi tuhansissa kodeissa ja julkisissa rakennuksissa: "Meidän on annettava vahva signaali ilmaston ja luonnon puolesta"

Korona nähty myös herätyksenä

Madridissa vuonna 2019 järjestetyssä YK:n ilmastokokouksessa päätettiin, että osallistujat tuovat seuraavaan kokoukseen suunnitelmat uusista päästöleikkauksista. Kokous oli määrä järjestää Glasgow'ssa jo viime vuonna, mutta korona muutti suunnitelmat.

Vaikka korona onkin vaikeuttanut ilmastonmuutoksen vastaisia toimia, haluaa Wahlberg ajatella tilannetta myös positiivisessa valossa. Hänen mukaansa koronapandemia on muuttanut hieman keskustelua ilmastonmuutoksesta ja moni onkin kutsunut pandemiaa herätyssoitoksi. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on puolestaan kutsunut koronakriisiä pukuharjoitukseksi tuleville haasteille, joita maailma tulee kohtaamaan.

– Ehkä se lisäaika, jonka jouduimme (koronan takia) ottamaan, on herättänyt meidät näkemään tätä asiaa laajemmin ja realistisemmin, Wahlberg pohtii.

Presidentti Sauli Niinistö ei kommentoinut lauantaina ilmastokokousta ja Suomen jäämistä sen ulkopuolelle.