Ilmastoraportti maalaa synkkää kuvaa maapallon tulevaisuudesta: Tulvat uhkaavat miljoonakaupunkeja, kokonaiset saarivaltiot vaarassa jäädä veden alle

Muutoksen vaikutuksia voidaan siis hillitä kasvihuonekaasupäästöjä pienentämällä, vaikka meret ja jäätiköt ovatkin jo kärsineet monista peruuttamattomista muutoksista.  

Tulvat voivat peittää miljoonakaupunkeja

Ilmaston lämpenemisellä on moninaisia vaikutuksia mereen ja jäätiköihin. Nämä muutokset vaikuttavat aina ihmisiin asti.

– Maailmalla merenpinnan nousu uhkaa kokonaisten saarivaltioiden olemassaoloa. Nyt on aika toimia, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo tiedotteessa.  

Raportin mukaan valtamerten pinta nousee kasvihuonekaasupäästöjen kasvusta riippuen noin 28–110 cm vuosisadan loppuun mennessä.

Kerran sadassa vuodessa esiintyneet rajut tulvat voivat muuttua vuotuisiksi vuoteen 2050 mennessä. Jos sopeutumisen eteen ei tehdä merkittäviä ponnistuksia, tulvavahinkojen arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa jopa sata- tai tuhatkertaisiksi.

Tulvien alle ovat vaarassa jäädä erityisesti alavien rannikoiden miljoonakaupungit ja saarivaltiot.

Arktisten alueen ahdinko kasvaa

Vaikka merenpinta keskimäärin nousee, havaittu muutos vaihtelee alueellisesti.

Merenpinnan nousu johtuu pääasiassa Grönlannin ja Etelämantereen vuoristojäätiköiden sulamisesta. Sen sijaan pohjoisen Itämeren alueella maankohoaminen hidastaa merenpinnan nousua.

Useilla arktisilla alueilla jo tapahtuneet muutokset ovat heikentäneet ruokaturvaa, vaikuttaneet veden määrään ja laatuun sekä vaikuttaneet kielteisesti alueen asukkaiden terveyteen ja henkiseen hyvinvointiin. 

Vaikutukset näkyvät eläimissä ja kasvillisuudessa

Lumen ja jään peittämien alueiden muutokset ovat myös vaikuttaneet vuoristojen ja napa-alueiden lajistoon sekä maalla että makeissa vesissä.

Kylmiin ja lumisiin vuoristo-olosuhteisiin sopeutuneet lajit ovat vetäytyneet yhä ylemmäs. Ne ovat korvautuneet lämpimämmiltä alueilta levittäytyneillä lajeilla.

Myös merten lämpeneminen ja jääpeitteen pieneneminen muuttaa lajien levinneisyyttä. Rannikoiden ekosysteemeistä pahimmin vaarantuneita ovat trooppiset koralliriutat, kalliorantojen kelppimetsät sekä meriruohoniityt.

Maapallon eläinbiomassan arvioidaan laskevan 15 prosentilla vuosisadan loppuun mennessä. Tämän seurauksena kalansaaliit todennäköisesti pienenevät erityisesti trooppisilla merialueilla.

Lämpeneminen ja ikiroudan sulaminen on lisännyt maastopaloja etenkin pohjoisilla alueilla.

Tarvitaan merkittäviä ilmastotoimia

Raportin mukaan merien, jäätiköiden, lumipeitteen ja ikiroudan muutokset jatkuvat. Niiden voimakkuus kuitenkin riippuu siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasujen pitoisuudet kasvavat ilmakehässä.

Muutoksia voidaan hillitä leikkaamalla kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi lähivuosikymmeninä.

Päästöjen vähentämisen lisäksi muutosten aiheuttamia haittoja voidaan vähentää erilaisilla toimilla muun muassa rannikkoalueiden tulvasuojelun parantamisella ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentämisellä.

Ihmisten aiheuttamat haitat, kuten lisääntynyt ravinne- ja kiintoainekuormitus meriin sekä rehevöityminen ovat voimistaneet ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Tilanne edellyttää poliittiselta järjestelmältä kykyä mukautua muutoksiin.

– Raportti kirittää myös Suomen ilmastotoimia. Voimme johtaa esimerkillä olemalla hiilineutraali ennen vuotta 2035. Se edellyttää merkittäviä lisäpäätöksiä ilmastotoimista ensi vuonna, Mikkonen sanoo tiedotteessa.