Hellejakson pitkittyessä nousee usein kysymys, onko helleputki merkki ilmastonmuutoksesta. Toisaalta huhtikuun takatalven aikaan saatettiin sanoa, että ilmastonmuutos on peruttu.
Kaikki ilmiöt eivät ole selitettävissä ilmastonmuutoksella, vaan ne voivat olla poikkeuksia. Hellejaksojen piteneminen on yksi ilmastonmuutoksen liittyvistä muutoksista. Asiasta kertoo tutkija Mika Rantanen Ilmatieteen laitokselta.
Kun keskimääräinen lämpötila nousee, niin sama korkeapaine voi aiheuttaa useampia hellepäiviä kuin vastaava tilanne olisi aiheuttanut aiemmin.
Lue myös: Miksi Suomessa on nyt ennätyksellisen kuuma? Taustalla tämä möhkälemäinen olio
Keskiviikkona toukokuun hellepäivien määrä nousi tasalukemiin ennätysvuoden 2018 kanssa, jolloin hellepäiviä kertyi toukokuussa neljätoista.
Ilmatieteen laitoksen tilastohistoria toukokuun hellepäivien määrästä yltää vuoteen 1961. Jossain päin Suomea mitataan hellelukema keskimäärin kolmena toukokuun päivänä.
Meteorologi Ville Siiskonen Ilmatieteen laitokselta luonnehtii toukokuun tilannetta poikkeukselliseksi.
– Kyllähän se, että jo tässä vaiheessa näin paljon helteitä on toukokuussa, niin kyllä voi sanoa, että harvinaista, jopa poikkeuksellista, kuvailee Siiskonen STT:lle.
Hellepäivien määrä kertoo vain sen, että jossain päin Suomea on mitattu päivän aikana vähintään 25 lämpöastetta. Nyt hellettä on ollut suhteellisen laajalla alueella.
– Helteitä on ollut maan eteläosasta Etelä-Lappiin asti, Siiskonen sanoo.
Erityisesti Suomen länsiosassa hellepäiviä on ollut poikkeuksellisen paljon.