Hellejakson pitkittyessä nousee usein kysymys, onko helleputki merkki ilmastonmuutoksesta. Toisaalta huhtikuun takatalven aikaan saatettiin sanoa, että ilmastonmuutos on peruttu.
Kaikki ilmiöt eivät ole selitettävissä ilmastonmuutoksella, vaan ne voivat olla poikkeuksia. Hellejaksojen piteneminen on yksi ilmastonmuutoksen liittyvistä muutoksista. Asiasta kertoo tutkija Mika Rantanen Ilmatieteen laitokselta.
Kun keskimääräinen lämpötila nousee, niin sama korkeapaine voi aiheuttaa useampia hellepäiviä kuin vastaava tilanne olisi aiheuttanut aiemmin.
Lue myös: Miksi Suomessa on nyt ennätyksellisen kuuma? Taustalla tämä möhkälemäinen olio
Keskiviikkona toukokuun hellepäivien määrä nousi tasalukemiin ennätysvuoden 2018 kanssa, jolloin hellepäiviä kertyi toukokuussa neljätoista.
Ilmatieteen laitoksen tilastohistoria toukokuun hellepäivien määrästä yltää vuoteen 1961. Jossain päin Suomea mitataan hellelukema keskimäärin kolmena toukokuun päivänä.
Meteorologi Ville Siiskonen Ilmatieteen laitokselta luonnehtii toukokuun tilannetta poikkeukselliseksi.
– Kyllähän se, että jo tässä vaiheessa näin paljon helteitä on toukokuussa, niin kyllä voi sanoa, että harvinaista, jopa poikkeuksellista, kuvailee Siiskonen STT:lle.
Hellepäivien määrä kertoo vain sen, että jossain päin Suomea on mitattu päivän aikana vähintään 25 lämpöastetta. Nyt hellettä on ollut suhteellisen laajalla alueella.
– Helteitä on ollut maan eteläosasta Etelä-Lappiin asti, Siiskonen sanoo.
Erityisesti Suomen länsiosassa hellepäiviä on ollut poikkeuksellisen paljon.
Kesien muutoksen voi havaita
Vuodesta 1990 alkaen kesät ovat Suomessa tutkija Rantasen mukaan lämmenneet keskimäärin 0,4 astetta vuosikymmenessä eli yhteensä noin 1,2 astetta. 1900-luvun alusta saakka kesät ovat lämmenneet enemmän.
Lue myös: Viikonloppuna pärähtää taivaan täydeltä: Hellettä, ukkosta, rakeita ja jopa trombeja: "Siinä välkkyy koko Suomen alueella"
Lämpeneminen on havaittavissa ihmiselämän aikana.
– Ihan selvästi kesät ovat tässä viime vuosina muuttuneet lämpöisemmiksi kuin ne ovat olleet esimerkiksi joskus 1960- ja 1970-luvulla, jolloin nykyiset eläkeläiset ovat olleet nuoria, Rantanen sanoo.
– Emme me ole missään nimessä ilmastonmuutokselta suojassa täällä Suomessa.
Ilmastonmuutos voi myös voimistaa kuivuusjaksoja.
– Kun ilmasto on kuumempi, niin haihdunta on tehokkaampaa, ja tällaiset kuivuusjaksot voivat voimistua.
Rantasen mukaan nyt Helsingissä käynnissä oleva kuivuusjakso on ääriesimerkki siitä, mihin suuntaan Suomen kesän ilmasto on muuttumassa.
– Ensin on jopa kuukausi hyvin sateetonta, jopa täysin poutaa, ja sitten kun tulee sadekuuroja, niin niissä sataa kerralla niin paljon vettä, että se ei kerkeä edes imeytyä maaperään.
Lue myös: Näin radikaalisti vuodenajat muuttuvat tulevaisuuden Suomessa
Hän nostaa esimerkiksi Hyvinkään, jossa satoi kolmen tunnin aikana suunnilleen koko kuukauden sademäärä noin kuukauden sateettoman jakson jälkeen.
Lämpenevässä ilmastossa sekä kuivuusjaksojen että rankkasateiden oletetaan voimistuvan.
– Kun sitten sataa vettä, niin sitä sitten kerralla sataa aina vähän enemmän.
Vuodet eivät ole veljiä
Ilmastonmuutoksen myötä Suomen kesä pitenee molempiin suuntiin. Keskimäärin talvet lämpenevät kesiä enemmän.
Talvella vuosien välinen vaihtelu on kuitenkin kesääkin suurempaa.
Sanonnan mukaan vuodet eivät ole veljeksiä keskenään.
– Meidän ilmastoon kuuluu suuri vuosien välinen vaihtelu, ja talvi-ilmaston vaihtelevuus aika usein tulee jopa aliarvioiduksi, sanoo Rantanen.