Huuhkajien kulttipelaaja palasi koronatauolta tulikuumassa vireessä – Petteri Forsellin silmät avautuivat uran tulevaisuutta järisyttäneille ongelmille: "En ole mikään Teemu Pukki"

7:20
Tulosruutu jututti Petteri Forsellia syksyllä 2019, kun hän oli lainapestillä HJK:ssa.

Petteri Forsell, 29, oli koronatauon jälkeen Joel Pohjanpalon vanavedessä tehokkain suomalainen jalkapalloilija maailmalla. Viime vuosina pelaajaprofiilinsa muokkaamiseen pakotettu kokkolalainen ei lukeutunut historiallisissa EM-karsinnoissa maajoukkueen kantaviin voimiin, mutta tiedostaa reitin, jota pitkin paikka ensi kesän kisajoukkueeseen voi aueta.

Forsell edusti Puolassa kevään ajan korvassa pahaenteiseltä kalskahtavaa Korona Kielceä. Tartuntavaaran minimoimiseksi öisinkin tauon aikana juossut hyökkäävä keskikenttäpelaaja pelasi seurassa kaikkiaan 16 ottelua, joissa syntyneet neljä maalia tulivat koronavirustauon jälkeen seitsemässä ottelussa.

Forsellia tasainen tehokkuus ja sosiaalisessa mediassa jaetut vapaapotkumaalit eivät kuitenkaan lämmittäneet Koronan pudotessa kauden päätteeksi sarjaportaan alaspäin.

– Se on siinä mielessä harmi, että niistä maaleista ei ollut mitään hyötyä. Hienoja ne olivat, mutta ei niillä pisteitä saatu. Isoimmat virheet tapahtuivat jossain muualla kuin omassa pelisuorituksessani, Forsell kertoo MTV Urheilulle.

Määrällisesti ja laadullisesti tauon aikana hyvin harjoitellut Forsell ei väsähtänyt tiivistetyssä otteluohjelmassa.

– Oma suoritustaso koronatauon jälkeen ei oikeastaan yllättänyt, sillä tiesin olevani kovassa kunnossa. Tyttöystäväkin sai kuulla ihan riittävästi siitä, miten kovaa olen treenannut ja tiesin, että muut eivät välttämättä olleet. Siellä oli pelaajia, jotka kahden kuukauden lepäilyn jälkeen viittoilivat 60 minuutin kohdalla vaihtoon. Tiesin itse pystyväni pelaamaan kaksi tai kolme ottelua viikossa ilman mitään ongelmaa.

Kotoisa Puola

Lokakuun 16. päivä 30 vuotta täyttävä Forsell on pelannut Puolassa yhteensä viidellä kaudella. Ennen Korona Kielceä Kokkolan Palloveikkojen kasvatti on edustanut maassa lyhyesti Cracoviaa ja Miedz Legnicaa, joista jälkimmäisessä 102 ottelua tuottivat 36 maalia ja 16 maalisyöttöä.

Puolan pääsarja on suomalaiselle jalkapalloväelle tuttu pääasiassa Forsellin, Kasper Hämäläisen ja Paulus Arajuuren kautta.

– Se on tosi fyysinen sarja. Kun pelaaja saapuu sinne, fysiikka on aina ensimmäisenä kunnossa, ja vasta sen jälkeen katsotaan finesseä, syöttötaitoa ja vastaavaa. Siellä tulee vastaan pelaajia, joita katsoessa pohtii, miten tuo ei pelaa kovemmassa sarjassa, Forsell kertoo.

– Sarja sopii minulle hyvin, koska en pelkää kaksinkamppailuja ja siksi voitan niitä myös. Minulla on myös ominaisuuksia, jollaisia siellä ei muilla ole. Sarjassa on pelaajia, jotka osaavat laukoa ja antaa erikoistilanteita, mutta muutamat vastustajien maalivahdit ovat tulleet kertomaan, miten he pelkäävät laukaustani. Tiedän, että vaikka vapaapotku lähtisi 40 metristä, maalivahdit jännittävät minun ollessa pallon takana. Vapaapotku on sitä kautta aina buusti itseluottamukselleni.

Forsell iski kesäkuun lopussa näyttävän vapaapotkumaalin Korona Kielcessä. Juttu jatkuu twiitin jälkeen.

Forsell harmitteli kliinisten maalintekijöiden puuttumista Koronassa.

– Tykkään pelata joukkueessa, jossa on todella hyvä maalintekijä, koska sitä kautta voisin käyttää muitakin taitoja kuin potkutekniikkaa. Tuossa oli monta peliä, jossa tarjoilin hyviä maalipaikkoja, mutta ei vain sattunut uppoamaan. Menetimme senkin vuoksi paljon pisteitä, ettei meillä ollut rehellistä maalintekijää - en ole sellainen itsekään. Osaan tehdä maaleja, mutta en ole mikään Teemu Pukki.

Seuraava osoite ja Huuhkajat

Uuden seuran etsintä on käynnissä. Forsellia kohtaan on osoitettu kiinnostusta ”sieltä sun täältä”. Tuttuun Puolan pääsarjaan jääminen olisi pelaajan mukaan käytännöllisesti helpoin ratkaisu, mutta valintana ei sen mieluisampi kuin muutkaan ilmansuunnat.

– Jos joku puolalainen joukkue minut ottaisi, se tietäisi, millainen pelaaja olen. Minun ei tarvitsisi todistella mitään. Olen ollut Puolassa sen verran kauan, että he ovat nähneet pelaamistani riittävästi, Suomesta kesämökiltä vastannut Forsell kertoo.

Kriteerit uudelle työnantajalle ovat kirkkaat. Sarjan pitää olla Forsellin mukaan tarpeeksi kova ja valmentajan haluta suomalaisen palveluksia – mieluummin paljon.

– En odota, että seuraavaan paikkaan on yhtä helppoa tulla kuin Korona Kielceen, jossa olin avauskokoonpanossa ensimmäisten treenien jälkeen jokaisessa pelaamassani ottelussa.

– Kun ikää tulee, myös taloudellista puolta täytyy miettiä enemmän. Lähtökohtana on kuitenkin löytää seura, joka tarjoaa mahdollisimman hyvän mahdollisuuden olla mukana EM-kisajoukkueessa. Jos se ei ole mahdollista, sitten etsitään jostain mahdollisimman isoa sopimusta.

Juttu jatkuu kuvan alla. 

Forsell pelasi Huuhkajien täyttymykseen päättyneissä EM-karsinnoissa yhteensä 64 minuuttia. Niistä jokainen kirjattiin kesäkuussa 2019 karsintojen kulminaatiopisteenä pidetyssä kotiottelussa Bosniaa vastaan. Suomi voitti ottelun 2-0 Teemu Pukin osumilla.

Avauskokoonpanossa olleelle Forsellille ilta ei ole uralla muiden joukossa.

– Bosnia-ottelu oli elämäni siistein futiskokemus. Pelin aikana oli muutama tilanne, kun tuli katko tai joku loukkaantui, jolloin katselin ympärille ja vesi tippui taivaalta päälle. Se oli siistein peli, jonka olen pelannut, Forsell maalaa.

Karsinnat saivat Forsellin kannalta epämukavan päätöksen, kun tämän nimi unohtui vierasottelussa Kreikkaa vastaan pöytäkirjasta. Inhimillinen vahinko harmitti pelaajaa ja valmennusta, mutta se sovittiin ja pyydettiin anteeksi. Kreikka-ottelun lisäksi Forsell oli karsinnoissa kokoonpanon ulkopuolella vain kisapaikan ratkaiseessa Liechtenstein-ottelussa.

Lainalla HJK:ssa

Elokuussa 2019 Forsell siirtyi lainsopimuksella Miedz Legnicasta euromenestykseen tähdänneeseen HJK:hon. Ajanjaksoa on pidetty europelien ulkopuolelle jääneen seuran ja Forsellin osalta epäonnistumisena, mutta pelaaja itse näkee asian jopa päinvastoin.

– Monet ovat sanoneet, että aika HJK:ssa oli vaikea. Olihan se sitä siinä mielessä, kun HJK ei voittanut mestaruutta. Tein kuitenkin tehoja, kolme maalia ja kuusi syöttöä 13 ottelussa. Ei se mikään farssi ollut. Totta on, että odotin kaikkien muiden tavoin itseltäni enemmän. Vaikka tunsin osan pelaajista, kesken kauden joukkueeseen siirtyminen vaatii aina pientä totuttelua, Forsell näkee.

– Luulen, että se joukkue oli rakennettu alun perin vähän vääristä pelaajista. Minun olisi pitänyt kokeneempana pelaajana ottaa isompi rooli ja pystyä suorittamaan paremmin. En siinä kuitenkaan onnistunut eivätkä onnistuneet muutkaan, Forsell pohtii.

– Jos lähdetään vertaamaan, meillä ei ollut mitään palaa esimerkiksi KuPSia tai Interiä vastaan. Molemmat joukkueet olivat niin paljon paremmin rakennettuja ja yhteen hitsautuneempia.

Kehitysaskeleita

Vaikka Forsell on lähes 30-vuotias, hän ei epäile pystyvänsä ottamaan pelaajana yhä lisää kehitysaskeleita. Erikoistilanneosaaminen ei riitä, jos pelin kokonaisvaltainen osaaminen ei laajene.

– Olen kehittynyt aiempinakin vuosina vähän saman ikäisiä myöhemmin. Olisi todella hyvä tilanne, jos ehtisin ottamaan vielä askeleen tai kaksi ennen EM-kisoja. Samalla kun monet pelaajat Koronassa eivät jaksaneet ottelun lopussa juuri enää juosta, pystyin itse juoksemaan ylhäältä omaan boksiin puolustamaan, vaikka olisin pelannut hyökkääjänä tai kymppipaikalla. Tiedän, että esimerkiksi sitä vaaditaan Suomen maajoukkueessa jokaiselta pelaajalta, Forsell muistuttaa.

Keväällä tulosta syntyi kymppipaikalla ja toisinaan hieman alempana toisena hyökkääjänä pelatessa. Verkko heilui tutuilla vahvuuksilla, joiden hiominen jatkuu yhä.

– Ei se ole mikään salaisuus, että minulla on sellaisia avuja, joita ei muilla välttämättä ole. Tiedän, että minulla on hyvä potku ja hyvät erikoistilanteet, mutta jos ne ovat vielä paremmat, siitä on iso hyöty joukkueelle. Tulen harjoittelemaan niitä kaikista kehitettävistä ominaisuuksista eniten, Forsell povaa.

Juttu jatkuu kuvan alla. 

Yksi syy, miksi Forsellilla ei ole lainapestiltä HJK:sta huonoja muistoja liittyy nimenomaan pelaajana kehittymiseen. Kiitosta saavat helsinkiläisjoukkueen valmentajat Toni Koskela ja Mika Väyrynen.

– Viime vuonna kävimme HJK:ssa valmentajien kanssa läpi, miten juoksen kentällä välillä liikaa turhia matkoja. Toisinaan voisi odottaa ja antaa muiden rakentaa peliä. Oli kiva huomata pystyvänsä oppimaan pallottomana liikkumisesta vielä uutta. Se oli todella opettavaista aikaa. Sain HJK:ssa vielä 29-vuotiaana pelaajana ahaa-elämyksiä. Kiitos siitä kuuluu Väykälle (Mika Väyrynen) ja Tonille (Toni Koskela), joiden valmentajaurilla on helppo nähdä tulevaisuutta, Forsell kehuu.

– Haluaisin vielä työskennellä yhtä osaavan videovalmentajan kanssa kuin minulla oli Miedzassa. Sellaisen, joka tykkää viilata ihan sellaisia pienimpiäkin yksityiskohtia, jotka eivät olisi voineet aiemmin urallani minua vähempää kiinnostaa. Kun kuuntelin ja katsoin hänen ideoitaan, aloin huomata uusia ulottuvuuksia omassa pelissäni. Vaikka tajusin nämä asiat myöhään, ehdin onneksi vielä oppia uutta.

Pelajaaprofiilin muutos

Turkkilaista Bursasporia ja ruotsalaista Örebrota niin ikään edustaneen Forsellin roolitus on edennyt kaikissa seuroissa toistuvalla kaavalla läpi uran. Kun hyökkäyspään pallollisen pelin kyvyt on huomattu, vapauksia on annettu. Forsell kuitenkin tiedostaa, että esimerkiksi mahdollinen vastuu Huuhkajissa sisältää vapauksien lisäksi tukun vaatimuksia.

– Kun IFK Mariehamnissa aikanaan huomattiin, missä pystyn tekemään eniten tulosta, rooliani muokattiin. Sovimme, että puolustan joukkueen kanssa noin puoleen kenttään tai 5-10 metriä siitä alaspäin. Sen jälkeen sain alkaa suunnitella hyökkäykseen liittyviä asioita, vaikka vastustajalla oli pallo.

– Sama tapahtui Legnicassa. Pelipaikka piti aluksi raivata - ei omilla vahvuuksilla - vaan raa’alla työnteolla, kuten liukutaklauksilla. Kun valmentaja huomasi, millaisia asioita pystyin tekemään treeneissä, sain pikkuhiljaa myös siellä vapaamman roolin hyökkäyssuuntaan.

Forsell on kentällä tuttu näky nimenomaan palloa janoavana ja peliä tekevänä kymppipaikan laukausuhkana. Pelaajatyypillä on lajissa pitkä historia, mutta sen merkitys on jatkuvasti vähäisempi. Tämä on pakottanut myös Forsellia muovautumaan uransa viimeisinä vuosina uudelleen. Hän kertoo puolustamisen alkaneen kiinnostaa.

– Kun tulin Koronaan, pelasin ensimmäisiä otteluita keskikentän keskellä ja jopa pohjalla. Ne ovat sellaisia rooleja, joissa ei ole mitään mahdollisuutta pärjätä, jos en anna kaikkea myös puolustuspeliin ja vaadi, että takana olevat pelaajat ohjaavat minua oikeaan paikkaan. En osaa välttämättä itse sijoittua niin hyvin kuin jotkut puolustavat keskikenttäpelaajat, mutta olen hyvä kuuntelemaan, jos toppari näkee, mihin minun pitäisi mieluiten mennä, Forsell kuvailee.

– Minulle naureskellaan usein, kun lyön ylävitosia omassa päässä tapahtuvan kaksinkamppailuvoiton jälkeen, mutta se johtuu siitä, että olen opetellut taidon vanhemmalla iällä. Siitä tulee niin erilaisella tavalla hyvä fiilis.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja