"Hukkua voi missä vaan, missä on vettä" – hengenpelastuksen maailmanmestari Mari Kiuru kertoo, kuinka voit mahdollisesti pelastaa toisen hukkumiselta

7:15
Tänä vuonna on hukkunut jo 61 ihmistä. MTV tutustui Hietaniemen uimarannalla uusiin monikielisiin varoituskyltteihin.

Hengenpelastuksen maailmanmestari Mari Kiuru kertoo vinkit, kuinka kuka tahansa voi mahdollisesti pelastaa toisen hukkumiselta.

Suomessa on hukkunut tänä vuonna kesäkuun loppuun mennessä 61 ihmistä. Se on paljon. Kasvua viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna on 17 hukkunutta.

– Ovathan ne surullisia lukemia. Herää kysymys, että miksi tilanne on tämä. Valistusta asioiden tiimoilta on varmasti annettu ja ihmiset tietävät, miten vesillä pitäisi liikkua ja mitä kaikkea huomioida, Mari Kiuru sanoo.

– Toki tapaturmia sattuu, mutta voisiko edes osan niistä jotenkin välttää.

Kun Mari Kiuru puhuu ihmisten pelastamisesta vedestä, niin hän tietää mistä puhuu. Hän on hengenpelastuksen maailmanmestari vuodelta 2018, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kouluttaja sekä Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ensihoitoesimies. Lisäksi hän teki viime vuoden hengenpelastuksen EM-kisoissa oman ikäsarjansa maailmanennätyksen 50 metrin manikin carryssa eli nuken kuljetuksessa vedessä ajalla 39.27 sekuntia.

Kaikkien ei kuitenkaan todellakaan tarvitse olla maailmanmestareita ja kouluttajia voidakseen pelastaa toisen ihmisen hukkumiselta.

Näin pienennät omaa riskiäsi hukkua

Kiuru toteaa, että hukkuneiden määrää voidaan varmasti vähentää helposti pienilläkin teoilla.

– Aina pitää kertoa, jos on menossa uimaan ja mielellään ottaa sen kaverinkin mukaan. Se on ihan ensimmäinen turvallisuusteko, hän toteaa.

Hän listaa myös omien uimataitojen ymmärtämisen niin luonnonvesissä kuin altaassa, uimisen rannan suuntaisesti sekä sen, että tuntemattomiin vesiin ei tule hypätä.

– Veneessä tulisi aina käyttää pelastusliivejä. Vaikka olisit hyvä uimari, niin pudotessa voi lyödä vaikka päänsä ja mennä tajuttomaksi. Silloin ei uimataidosta ole apua, Kiuru sanoo.

Hän huomauttaa, että pelastusliivejä käyttämällä annetaan myös hyvä motivaattori lapsille tulevaisuutta ajatellen.

– Yleensä lapset puetaan kyllä liiveihin, onneksi, mutta fiksuinta olisi pukea ne myös itselle ja näyttää lapselle hyvää esimerkkiä.

Huomioi nämä lasten kanssa

Juurikaan lapsilla uimataito ei välttämättä ole vielä se paras mahdollinen, vaikka taitoa koulussa opetetaankin. Siksi lasten kanssa tulee olla vedessä hyvin tarkkana.

– Kun lasten kanssa ollaan uimassa, niin kyllä ne silmä olisi oltava koko ajan lapseen päin. Hirveän helposti käy niin, että lapsi katoaakin pinnan alle, kun ranta esimerkiksi syveneekin nopeasti, Kiuru huomauttaa.

– Mieluummin ollaan itse lapsen kanssa siellä vedessä eikä vain välillä silmäillä lasta rannalta.

Hukkua voi toki muuallakin kuin rannalla ja luonnonvesissä.

– Hukkua voi missä vaan, missä on vettä. Esimerkiksi paljut ja ulkoporealtaat ovat nykyisin hyvin suosittuja, ja vahinko voi käydä myös siellä, Kiuru sanoo.

Kiuru toteaa, että niihin pätee sama sääntö kuin aiemminkin: ketään ei jätetä yksin.

– Niihin liittyy monesti myös alkoholi, joka on sekin omanlaisensa riski. Humalatilassa myös oman uimataidon raja hämärtyy eikä omia kykyjään välttämättä tiedosta. Tämä liittyy kaikkeen vesillä olemiseen, hän sanoo.

Vinkit pelastustilanteeseen

Mitä sitten tulee tehdä, jos huomaa, että joku on hukkumaisillaan?

– Ensimmäinen asia on se, joka onnistuu varmasti lähes jokaiselta: soita hätänumeroon. Harvassa ovat sellaiset paikat, että kenelläkään ei olisi puhelinta lähettyvillä, Kiuru ohjeistaa.

Hätänumerosta saa myös apua siihen, jos on epävarma, kuinka pitäisi toimia ja prosessi lisäavun saamisesta paikalle käynnistyy välittömästi.

Jos hukkumaisillaan oleva ihminen on vielä pinnalla, niin häntä kannattaa Kiurun mukaa rauhoittaa puheella ja kertoa, että apua on tulossa.

Myös muiden paikalla olevien ihmisten huomio täytyy herättää siihen, mitä on tapahtunut. Jos paikalla on ranta-tai uinninvalvoja, niin myös hänet pitää saattaa tietoiseksi sattuneesta, sillä hänellä on tilanteeseen liittyvää osaamista sekä pelastus- ja hoitovälineitä.

Seuraavaksi tarvitaan apuväline.

– Aina tarvitaan jokin apuväline, joka auttaa kellumaan. Se voi olla uimarengas, heittoliina tai ihan mikä vaan kättä pidempi. Tämän kanssa saa olla luova: mökkirannassa toimii vaikka ämpäri tai pidempi keppi, Kiuru listaa.

Apuväline on tärkeä myös silloin, jos päätyy itse menemään veteen auttamaan pelastettavaa.

– Oma turvallisuus pitää aina ottaa myös huomioon. Hädässä oleva tarttuu helposti ihan mihin vaan ja saattaa kiivetä esimerkiksi auttajan päälle, jos välissä ei ole mitään kelluttavaa apuvälinettä. Pahimmassa tapauksessa auttaja jää siinä pelastettavan jalkoihin ja kohta on kaksi potilasta pelastettavana, Kiuru selittää.

Kun autettava on saatu rantaan, niin arvioidaan tilanne. Tässäkin auttaa hätäkeskus.

– Elottomalle pitää aloittaa elvytystoimet. Jos ei ole varma, mitä pitää tehdä, niin hätäkeskuksesta kyllä autetaan tässäkin.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja