Laukaalainen Henriikka Eriksson muistaa ikuisesti päivämäärän 4. helmikuuta 2014.
Henriikan ajama auto osui tuolloin valotolppaan, joka jäi vain viiden sentin päähän hänen päästään.
Sitä vastoin kolarista ja tapahtumista ennen sitä Henriikalla ei ole minkäänlaisia muistikuvia. Eriksson oli matkalla yövuoroon, kun kolari kävi.
– Muistan ainoastaan, kun kävin hakemassa tyttärelleni Siwasta paketin ennen lähtöä.
Henriikka viettää vuosittain hieman erilaista merkkipäivää.Henriikka Erikssonin kotialbumi
Henriikan seuraava havainto oli, kun valotolppaan osuneen auton ympärillä häärii ensihoidon väkeä.
– Ja mitään muistikuvaa ei ole mistään, mitä siinä on tapahtunut.
Ilmeisesti auto lähti Henriikan käsistä sohjoisessa mutkassa ja osui tietenkin siihen yhteen valotolppaan, joka lähistöllä oli.
Lue myös: Moni ei tiedä, miten onnettomuuspaikalla tulee toimia – tiedätkö sinä?
Elämän arvostus kasvoi
Kun Henriikka havahtui autossa, hän oli todennäköisesti sokissa. Auto jouduttiin leikkaamaan auki, ja hänet saatiin apukuskin ovesta ulos.
Yksi ensihoitajista kysyi Henriikalta, ymmärtääkö tämä, että hänen päänsä olisi osunut tolppaan, mikäli kuskin penkki olisi ollut viisi senttiä edempänä.
– Muistan ikuisesti, kun ihmettelin, kuka puhuu toiselle niin sellaisessa tilanteessa.
Jälkeenpäin Henriikka on pitänyt kommenttia hyvänä asiana, sillä sen vuoksi hän on osannut arvostaa elämää ihan toisella tavalla.
– Siksi minä juhlin sitä viiden sentin päivää.
Lue myös: Palomies Harri ei koskaan unohtanut traagista kolaria – sai vihdoin tietää, miten vauvalle ja nuorelle äidille kävi
Talviautoilu ei enää innosta
Henriikka ei selvinnyt kovasta tällistä täysin vammoitta. Muun muassa korvalehti kärsi törmäyksessä, ja lääkärin kirjauksissa mainitaan kallon ulkopuolinen turvotus.
Yhtään luuta ei murtunut, mutta Henriikan kehon vasen puoli jouduttiin kuntouttamaan.
– Selvisin lähinnä mustelmilla. Kun nostan kättä ylöspäin, siitä kuuluu rutintaa. Ollaan naurettu, että pistän silloin vilkut päälle.
Henriikka kertoo, että ei ole onnettomuuden jälkeen ollut erityisen innokas talviautoilija.
– Kyllä se sen verran tuolla takaraivossa on, miten hiton helposti se auto voi lähteä lapasesta.
Henriikalla on vakiintunut tapa juhlistaa tapahtunutta.
– Lasten kanssa ostetaan yleensä jotain hyvää.
Uutista oikaistu 18.2. kello 20.27: Aiemmin jutussa mainittiin virheellisesti, että Eriksson olisi ollut matkalla kotiin. Eriksson oli matkalla yövuoroon.
Katso myös: Pääsisitkö ulos, jos auto päätyy katolleen? MTV Uutiset testasi vaativan tilanteen
6:08