Lainakorkojen lasku ja sähkön halpeneminen jarruttivat inflaatiota helmikuussa.
Suomessa kuluttajahintojen nousu hidastui entisestään helmikuussa. Tilastokeskuksen mukaan inflaatio oli helmikuussa 0,5 prosenttia, kun se kuukautta aiemmin oli 0,7 prosenttia. Helmikuun inflaatioluku oli matalin sitten joulukuun 2020, jolloin Suomessa elettiin keskellä koronapandemiaa.
Inflaation jäähtyminen helmikuussa johtui muun muassa asuntolainojen keskikoron ja kulutusluottojen korkojen laskusta sekä sähkön halpenemisesta. Esimerkiksi sähkö oli 16 prosenttia halvempaa kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Lue myös: Karu fakta kahvin tulevasta hinnasta kaupoissa
Korkojen lasku jarruttaa inflaatiota
Helmikuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten yleisen sairaalamaksun, hoitovastikkeiden ja savukkeiden hintojen nousu.
Kahvin hinta nousi helmikuussa 31 prosenttia ja suklaan hinta 26 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.
Yleislääkärien vastaanoton hinnat kohosivat 28 prosenttia ja sairaalapalvelujen hinnat 22 prosenttia vuoden takaisesta.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist ennakoi, että korkojen lasku jarruttaa merkittävästi Suomen inflaatiota jatkossakin.
– Jostain kummallisesta syystä kotitaloudet ennakoivat kyselyissä inflaation pysyvän sitkeästi yli neljässä prosentissa jatkossakin. Kuluttajaluottamuksen elpymisen kannalta olisi suotavaa, että ihmiset pikkuhiljaa uskoisivat, että vauhdikkaan inflaation jakso on jäänyt pysyvästi historiaan. Tosiasiassa nykyinen hintojen hidas nousutahti tukee selvästi ostovoiman kasvua, Appelqvist sanoo tiedotteessa.
Lue myös: Kahvin hinta kirpaisee, mutta suomalainen kestää sen: "Teehen en vaihda"
Kauppasodasta tuskin inflaatiopiikkiä
Suomessa kuluttajahintojen nousu oli helmikuussa selvästi maltillisempaa kuin euromaissa keskimäärin. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin mukainen inflaatio oli helmikuussa 1,5 prosenttia, kun euroalueen keskiarvo oli helmikuussa 2,4 prosenttia.
Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana muun muassa asuntolainojen korkoja.
Appelqvist uskoo, että Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kovaotteisen tullipolitiikan vaikutus Suomen inflaatioon jää pieneksi, vaikka Euroopan unionin vastatullit toteutuessaan nostaisivat yksittäisten tuotteiden hintoja.
– Kauppasodalla saattaa olla jopa inflaatiota hidastava vaikutus sekä yleisen suhdanteen heikkenemisen kautta että tarjonnan lisääntymisen kautta, kun Kiina ja muut tullien uhreiksi joutuneet maat suuntaavat vientiään pois Yhdysvalloista kohti Eurooppaa, Appelqvist arvioi.
10:32