Hedelmöityslääkärit hehkuttavat onnistumistaan: Kreikassa syntyi "kolmen vanhemman vauva"

Hedelmöityslääkärit julistivat tehneensä lääketieteellistä historiaa, kun kolmen vanhemman perimää kantava terve poikavauva syntyi tiistaina Kreikassa. Vajaa kolmikiloinen vauva ja äiti voivat lääkäreiden mukaan hyvin.

Kokeellisessa koeputkihedelmöityshoidossa käytettiin äidin munasolua, isän siemennestettä ja naisluovuttajan munasolua. Hoidon tarkoituksena oli auttaa perheitä, joissa kulkee äidistä vauvaan siirtyvä vakava mitokondriotauti, mutta myös heitä, joiden kohdalla tavanomaiset koeputkihedelmöityshoidot eivät tehoa.

Mitokondrio periytyy äidiltä

Mitokondrio on soluelin, jossa soluhengitys tapahtuu. Niitä on erityisen paljon runsaasti energiaa kuluttavissa soluissa, kuten lihaksissa. Yleisesti ajatellaan, että mtDNA periytyy ainoastaan äidiltä – mutta harvinaisia poikkeuksiakin on.

Äidin DNA:n yhdistäminen naisluovuttajan mitokondrioon voisi ehkäistä mitokondriotaudin periytymistä. Yleisimpänä mitokondriotautina pidetään MELAS:ia, joka aiheuttaa oireita ensisijaisesti aivoissa ja lihaksissa.

LUE MYÖS: Teijan tytär Hanna sairastui harvinaiseen MELAS-sairauteen: "Tiedän, ettei sairautta voi pysäyttää, mutta toivon voivani pitää lastani vielä hetken"

Lisäksi tutkijat ovat esittäneet epäilyksiä, joiden mukaan mitokondriolla voisi olla merkitystä onnistuneessa raskaudessa. Nyt epäilyn todenmukaisuutta testattiin ensi kertaa.

Potilaana ollut 32-vuotias kreikkalaisnainen oli käynyt läpi neljä epäonnistunutta koeputkihedelmöityshoitoa. Nyt hän on viimein pienen pojan äiti, mutta poika kantaa myös toisen naisen perimää, sillä mitokondrioilla on omaa DNA:ta.

Eettiset ongelmat pohdituttavat

Siinä missä hedelmöityslääkärit ovat ylpeitä kokeensa lopputuloksesta ja sanovat sen mahdollistavan terveen lapsen äidiksi tulon epäonnisista keinoputkihedelmöityshoidoista ja mitokondriosairauksista huolimatta, osa asiantuntijoista näkee asiassa eettisiä ongelmia. Sairauksien estämisen ja hedelmöityshoitojen voi ajatella olevan moraalisesti erillisiä asioita.

– Tekniikan riskejä ei täysin tiedetä. Sen voi ajatella olevan hyväksyttävää mitokondriosairauksien hoidossa, mutta ei tässä tapauksessa, sanoo Oxfordin yliopiston lisääntymislääketieteen apulaisprofessori Tim Child BBC:n mukaan.

Ensimmäinen tekniikalla alkunsa saanut vauva syntyi vuonna 2016, kertoo STAT News. Tuolloin tarkoituksena oli kuitenkin estää vakavan mitokondriosairauden periytyminen vanhemmalta lapselle. Vauva syntyi terveenä, mutta häntä kuten muitakin tekniikalla alkunsa saaneita lapsia tulee seurata aikuisuuteen asti, jotta voidaan varmistua, ettei hedelmöitystekniikalla ole sivuvaikutuksia.

Pelko lääketurismista luo painetta linjauksiin

Monissa maissa laki ei ole selvä sen osalta, onko mitokondrion korvaaminen sallittua. Esimerkiksi Espanjassa hedelmöityslääkärien käyttämä tekniikka ei ole laillista, minkä vuoksi menetelmä suoritettiin Kreikassa.

Harvardin yliopiston terveysoikeuden professori T. Glenn Gohen ilmaisee STAT News-sivustolle huolensa, että mitokondriotekniikkaa hyödyntävät onnistuneet lapsettomuushoidot voivat lisätä lääketurismia. Tämä lisää painetta hedelmöityshoitoa koskevan politiikan muutoksille esimerkiksi Yhdysvalloissa.

Lue kaikki lifestyle-aiheiset artikkelit täältä.

Lähteet: BBC, STAT News