Heinäkuun lopulla Helsinki-Vantaalta nousi ilmaan kone, jonka kyydissä oli irakilainen Ahmed. Hän oli kohua aiheuttaneen Berliinin lennon pakkopalautettu mies.
Lento AY1433 Helsingistä Berliiniin myöhästyi heinäkuun lopulla noin kymmenen minuuttia aikataulustaan.
Kohutulla pakkopalautuksen estoyrityksen takia myöhästyneellä lennolla istuivat sekä vihreiden lainsäädäntösihteeri Aino Pennanen että irakilainen, pakkopalautettava Ahmed.
Pakkopalautuksia vastustava Stop Deportations -verkosto julkaisi maanantaina julkaistussa tiedotteessan Irakiin pakkopalautetun Ahmedin tarinan.
MTV Uutiset sai käsiinsä videon, joka on väitetysti hänen kuvaamansa.
Käytettiinkö palautuksessa liiallista voimankäyttöä?
Ahmed kertoo pakkopalautuksensa alkaneen Helsingin Metsälän säilöönottoyksiköstä. Kaksi poliisia oli hakenut miehen lentokentälle, ja koneeseen päästessä saattavia poliiseja oli jo neljä.
Hänen mukaansa palautuksessa käytettiin kohtuutonta väkivaltaa.
Poliisi oli Ahmedin mukaan sitonut hänen jalkansa ja kätensä, ja painanut hänen päänsä polviin niin, ettei mies ollut saanut henkeä.
Samankaltaisesta kohtelusta kertoi vihreiden lainsäätäjä Aino Pennanen aiemmin.
Stop Deportations -verkoston tiedottaja Outi Popp kertoo, että lennolla nähdystä tilanteesta tehdään joko tutkintapyyntö tai kantelu.
– Tilanteessa oli yksi palautettava henkilö ja neljä poliisia – käsien ja jalkojen sitominen sekä pään alas painaminen oli täysin tarpeetonta.
Popp arvelee, että palautettavan pään alas painamisella oli tarkoitus peittää hänen kasvonsa muilta matkustajilta. Verkostolle Ahmed on kertonut tilanteessa pelänneensä kuolemaa.
– Hengityksen estäminen lentokoneessa lasten silmien edessä ei ole millään tavalla kohtuullinen toimi, Popp lisää.
Poliisitarkastaja Mia Poutanen Poliisihallituksesta kertoo, että heille tulleiden tietojen mukaan Ahmedin tapauksessa ei ole sattunut ylilyöntejä.
Poutanen kuitenkin painottaa, että kaikki mahdolliset ylilyönnit voidaan selvittää.
– Jos on epäilyksiä, että poliisi on toiminut tilanteessa virheellisesti, toivomme, että asiasta kanneltaisiin virallisesti.
Saattomatkalle kahdesta kolmeen poliisia, neljä erikoistapauksissa
Ahmedin palautus oli niin kutsuttu saatettu palautus.
– Valtaosassa palautuksia saattamista ei tarvitse tehdä, mutta joskus palautettaville asetetaan saattajia turvallisuussyistä, Poutanen kertoo.
Ahmedin matka Helsinki-Vantaalta oli kulkenut Saksan kautta Jordaniaan, sieltä Bagdadiin ja edelleen Basraan.
Hänen oman kertomuksensa mukaan saattajia koneessa oli neljä.
– Normaalia yhtä palautettavaa kohden asetettu saattajien määrä on kaksi ihmistä. Jos lento on erityisen pitkä, saatetaan normaalitilanteissakin laittaa matkalle kolme saattaajaa turvaamaan poliisien lepoajat, kertoo Poutanen.
Neljän saattajan kohdalla hän miettii hetken.
– Ei ylimääräisiä poliiseja huvin vuoksi paikalle lähetetä. Jos yhdelle palautettavalle on neljä saattajaa, siihen on joku syy. Pyrimme siihen, että lento olisi kaikille matkustajille turvallinen.
"Tilanne ei ole aivan sellainen, kuin julkisuudessa annetaan ymmärtää"
Nyt Ahmed kertoo asuvansa aavikolla Basran lähellä. Asumuksensa on hänen mukaansa lähinnä roskakatoksen oloinen: sänkynään hänellä on pahvilaatikoita ja sängyn ympäristö on niin avoin, että se altistaa hänet vaaroille. Asuinrakennuksen ympärillä pyörii myös villikoiria.
Ahmedin mukaan hänellä ei ole Irakissa muuta kotia tai perhettä.
Katso grafiikasta, kuinka turvapaikkamenettely Suomessa toimii
Maahanmuuttovirastosta kerrotaan, että turvallisuustilanne Irakin Basrassa on muuttunut epävakaammaksi, mutta Basraan palaavat siviilit eivät silti ole henkilökohtaisessa vaarassa joutua aseellisen väkivallan kohteeksi.
– Yleensä puhutaan, että virasto on tehnyt väärän arvion antaessaan kielteisen turvapaikanhakupäätöksen. Hakija voi kuitenkin tutkituttaa päätöksemme oikeellisuuden vielä kahteen eri otteeseen, toteaa Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo.
Hänen mukaansa hakija voi tarkistuttaa päätöksen sekä hallinto-oikeudessa että tarvittaessa vielä korkeimmassa hallinto-oikeudessakin, missä yksittäisten henkilöiden kotivaltioiden turvallisuustilanteita arvioidaan itsenäisesti.
Tällöin erillisiä arvioita maan turvallisuustilanteesta on tehty kolme kertaa.
– Tilanne ei ole useinkaan aivan sellainen, kuin yleisesti annetaan julkisuudessa ymmärtää, hän kertoo.
Turvapaikkahakemuksia on tämän vuoden toukokuuhun mennessä tehty 2786. Kielteisen päätöksen on saanut 856 henkilöä, eli vajaa kolmasosa hakeneista.
Melkein puolet hakemuksen jättäneistä on ollut irakilaisia, joille kielteisiä turvapaikanhakupäätöksiä on annettu 280.
Tarinan monet puolet puhututtavat
Outi Poppin mukaan Ahmedin tapauksessa toimittiin väärin sekä palautuslennon voimankäytössä että hänen turvapaikanhakupapereidensa käsittelyssä.
Popp kertoo, ettei Ahmed ollut saanut papereitaan mukaan lentokoneeseen.
– Pakkopalautettavan kuuluu saada turvapaikka-asiakirjat mukaansa, mutta niitä hän ei ollut saanut poliisilta. Hän ei ole osannut selittää, miksei ole saanut turvapaikkaa. On hyvin yleistä, etteivät turvapaikanhakijat ymmärrä monimutkaista ja pitkää käsittelyprosessia tai sitä, miksi he saavat kielteisen päätöksen.
Maahanmuuttovirasto ei voi kommentoida yksittäistapauksia, sillä laki viranomaistoiminnan julkisuudesta on säätänyt turvapaikka-asiat salassa pidettäviksi.
Repo kertoo, että tällä halutaan nimenomaan suojella turvapaikanhakijaa ja hänen lähipiiriään.
– Julkisuuteen päätyvät tilanteet ovat usein hyvin tunnepitoisia. Mutta melkoisia eroavaisuuksia löytyy siitä, miten tilanne on tuotu julkisuuteen ja mitkä ovat ne perusteet, joilla me olemme päätöksen tehneet, hän toteaa.
"Lähtökohtaisesti verkostossamme uskotaan ihmisten kertomuksia"
Videoita Irakista lähettänyt Ahmed on Poppin mukaan varmentunut palautuslennolla olleeksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneeksi henkilöksi.
Popp kuvaa verkoston saaneen häneltä tietoja palautuslennon tilanteista ja todisteita hänen oleskelustaan suomalaisessa säilöönottoyksikössä. Verkostolle on toimitettu näiden tietojen lisäksi hänen henkilökorttinsa.
Näitä tietoja Popp on verrannut sanojensa mukaan miehen kertomukseen sekä hänen kanssaan käytyihin videopuheluihin.
– Lähtökohtaisesti verkostossamme uskotaan ihmisten kertomuksia. En usko, että kukaan järjestää keskelle autiomaata lavastuksia villikoirista ja roskakatoksessa olevasta asunnosta.
Myös MTV Uutiset on saanut hänen henkilökorttinsa nähtäväksi.